Junkers
Tässä artikkelissa käsittelemme aihetta Junkers, joka on saanut suuren merkityksen eri alueilla. Junkers on aihe, joka on herättänyt kiinnostusta asiantuntijoiden ja suuren yleisön keskuudessa, ja se on herättänyt keskustelua ja keskustelua sen vaikutuksista ja seurauksista. Vuosien varrella Junkers on kehittynyt ja hankkinut uusia näkökohtia, jotka vaativat syvällistä analyysiä. Siksi on äärimmäisen tärkeää ymmärtää perusteellisesti kaikki Junkers:een liittyvät näkökohdat, ja tässä artikkelissa perehdymme sen merkitykseen, sen vaikutuksiin yhteiskuntaan ja mahdollisiin vaihtoehtoihin sen tehokkaaksi käsittelemiseksi.
| Junkers | |
|---|---|
 |
|
| Perustaja | Hugo Junkers |
| Kotipaikka | Dessau, Saksa |
| Toimiala | lentokoneteollisuus |
Junkers oli saksalainen lentokonetehdas, joka oli kokometallisten koneiden uranuurtaja. Sen perusti Hugo Junkers. Yhtiö toimi Dessaussa Saksassa.
Historia
Yhtiön historia alkoi Junkers J1-koneella vuonna 1914. Työ keskeytyi ensimmäisen maailmansodan alkamisen vuoksi, mutta prototyypin ensilento tapahtui vuonna 1915. J2 oli sen variaatio. J3:ssa käytettiin teräslevyn sijasta duralumiinia. J4 otettiin sarjatuotantoon: sitä valmistettiin 186 kappaletta. J8 pääsi myös sarjatuotantoon Fokkerin valmistamana tunnuksella J10. J11 oli viimeinen sodanaikainen Junkers–malli.
Sodan jälkeen Fokker valmisti lisenssillä Junkersin koneita Hollannissa, koska Versailles’n rauhansopimus kielsi lentokoneiden valmistuksen Saksalta. J8-koneesta Junkers teki hyvin myyneen F-13-matkustajakoneen, joita myös osittain Junkersin omistama suomalainen lentoyhtiö Aero hankki. Vuonna 1926 valmistukseen tulivat Junkers W 33 ja Junkers W 34, joilla oli sekä sotilas- että siviilitilaajia. Koneet saavuttivat useita maailmanennätyksiä.
Junkers pohti vuonna 1924 80-paikkaisen koneen suunnittelua. Myöhemmin tämän esitutkimuksen tietoja käytettiin Junkers G.38-koneen suunnittelussa. Lufthansa otti koneen käyttöönsä.
1930-luvulla Junkers sai uudelleen varusteltavalta Luftwaffelta tilauksia kuljetuskoneista: Junkers Ju 52 ja Junkers Ju 90. Ju 52:n suunnittelu oli alkanut jo vuonna 1928. Ranska ja Espanja valmistivat niitä vielä 1940-luvun jälkipuolellakin.
Junkers Ju 86 -pommittaja tilattiin vuonna 1934, sen pinnoitteena ei enää käytetty aaltopeltiä koneen aerodynamiikan parantamiseksi. Seuraaja oli Junkers Ju 89.
1930-luvun alun lamavuosina yhtiön taloudellinen tilanne heikkeni siinä määrin, että valtio otti sen hallintaansa vuonna 1933.[1] Hugo Junkers syrjäytettiin samalla yhtiön johdosta. Uudeksi johtajaksi valittiin Heinrich Koppenberg. Hugo Junkers kuoli vuonna 1935.
Sota-aika 1939-1945
Sotakoneita:
- Saksan ilma-maa-sotastrategian mukainen syöksypommikone Junkers Ju 87 Stuka
- Junkers Ju 88
- Junkers Ju 188
- Junkers Ju 388
Sodan lopulla yhtiö tuotti suihkumoottoreita Me 262-hävittäjiin. Junkers kehitti sodan lopulla kuusimoottorista suihkumoottoripommittajaa Junkers Ju 287.
Junkers fuusioidaan
Yhtiö jatkoi toimintaansa toisen maailmansodan jälkeen ja fuusioitui Messerschmitt-Bölkow-Blohm (MBB) -yhtiöön.
Junkers-lentokoneet
- Junkers J1, 1915
- Junkers J2, 1916
- Junkers F13, 1919
- Junkers A50, 1929
- Junkers G24
- Junkers G.38, 1929
- Junkers W 33, 1926
- Junkers W 34, 1933
- Junkers Ju 52 Tante Ju
- Junkers Ef 61
- Junkers Ju 86
- Junkers Ju 87 Stuka
- Junkers Ju 88
- Junkers Ju 89
- Junkers Ju 90
- Junkers Ju 188 Rächer
- Junkers Ju 248 (Me 263)
- Junkers Ju 252
- Junkers Ju 287
- Junkers Ju 288
- Junkers Ju 290
- Junkers Ju 322 Mammut
- Junkers Ju 352 Herkules
- Junkers Ju 388 Störtebeker
- Junkers Ju 390
- Junkers Ju 488
- Junkers EF 132
Jumo-lentokonemoottorit
Lähteet
- ↑ Raunio, Jukka: "Lentäjän näkökulma IV" sivu 194. Jukka Raunio, 1998
Aiheesta muualla
- www.junkers.de - Official Junkers Page
- www.junkers.de.vu (Arkistoitu – Internet Archive)