Tässä artikkelissa käsittelemme aihetta Junkers, joka on saanut suuren merkityksen eri alueilla. Junkers on aihe, joka on herättänyt kiinnostusta asiantuntijoiden ja suuren yleisön keskuudessa, ja se on herättänyt keskustelua ja keskustelua sen vaikutuksista ja seurauksista. Vuosien varrella Junkers on kehittynyt ja hankkinut uusia näkökohtia, jotka vaativat syvällistä analyysiä. Siksi on äärimmäisen tärkeää ymmärtää perusteellisesti kaikki Junkers:een liittyvät näkökohdat, ja tässä artikkelissa perehdymme sen merkitykseen, sen vaikutuksiin yhteiskuntaan ja mahdollisiin vaihtoehtoihin sen tehokkaaksi käsittelemiseksi.
Junkers | |
---|---|
![]() |
|
Perustaja | Hugo Junkers |
Kotipaikka | Dessau, Saksa |
Toimiala | lentokoneteollisuus |
Junkers oli saksalainen lentokonetehdas, joka oli kokometallisten koneiden uranuurtaja. Sen perusti Hugo Junkers. Yhtiö toimi Dessaussa Saksassa.
Yhtiön historia alkoi Junkers J1-koneella vuonna 1914. Työ keskeytyi ensimmäisen maailmansodan alkamisen vuoksi, mutta prototyypin ensilento tapahtui vuonna 1915. J2 oli sen variaatio. J3:ssa käytettiin teräslevyn sijasta duralumiinia. J4 otettiin sarjatuotantoon: sitä valmistettiin 186 kappaletta. J8 pääsi myös sarjatuotantoon Fokkerin valmistamana tunnuksella J10. J11 oli viimeinen sodanaikainen Junkers–malli.
Sodan jälkeen Fokker valmisti lisenssillä Junkersin koneita Hollannissa, koska Versailles’n rauhansopimus kielsi lentokoneiden valmistuksen Saksalta. J8-koneesta Junkers teki hyvin myyneen F-13-matkustajakoneen, joita myös osittain Junkersin omistama suomalainen lentoyhtiö Aero hankki. Vuonna 1926 valmistukseen tulivat Junkers W 33 ja Junkers W 34, joilla oli sekä sotilas- että siviilitilaajia. Koneet saavuttivat useita maailmanennätyksiä.
Junkers pohti vuonna 1924 80-paikkaisen koneen suunnittelua. Myöhemmin tämän esitutkimuksen tietoja käytettiin Junkers G.38-koneen suunnittelussa. Lufthansa otti koneen käyttöönsä.
1930-luvulla Junkers sai uudelleen varusteltavalta Luftwaffelta tilauksia kuljetuskoneista: Junkers Ju 52 ja Junkers Ju 90. Ju 52:n suunnittelu oli alkanut jo vuonna 1928. Ranska ja Espanja valmistivat niitä vielä 1940-luvun jälkipuolellakin.
Junkers Ju 86 -pommittaja tilattiin vuonna 1934, sen pinnoitteena ei enää käytetty aaltopeltiä koneen aerodynamiikan parantamiseksi. Seuraaja oli Junkers Ju 89.
1930-luvun alun lamavuosina yhtiön taloudellinen tilanne heikkeni siinä määrin, että valtio otti sen hallintaansa vuonna 1933.[1] Hugo Junkers syrjäytettiin samalla yhtiön johdosta. Uudeksi johtajaksi valittiin Heinrich Koppenberg. Hugo Junkers kuoli vuonna 1935.
Sotakoneita:
Sodan lopulla yhtiö tuotti suihkumoottoreita Me 262-hävittäjiin. Junkers kehitti sodan lopulla kuusimoottorista suihkumoottoripommittajaa Junkers Ju 287.
Yhtiö jatkoi toimintaansa toisen maailmansodan jälkeen ja fuusioitui Messerschmitt-Bölkow-Blohm (MBB) -yhtiöön.