Jussi-Pekka Taavitsainen

Nykymaailmassa Jussi-Pekka Taavitsainen on saavuttanut suuren merkityksen eri yhteyksissä, ja sillä on merkittävä vaikutus yhteiskuntaan. Ilmestymisestään lähtien Jussi-Pekka Taavitsainen on kiinnittänyt tutkijoiden, ammattilaisten ja suuren yleisön huomion, ja siitä on tullut keskustelun ja analyysin aihe eri alueilla. Jotta ymmärtäisimme Jussi-Pekka Taavitsainen:n vaikutuksen päivittäiseen elämäämme, on välttämätöntä tutkia sen eri puolia ja ulottuvuuksia sekä tarkastella sen kehitystä ajan myötä. Tällä tavalla voimme ymmärtää sen tärkeyden ja seuraukset nykyisessä todellisuudessamme.

Jussi-Pekka Taavitsainen
Henkilötiedot
Syntynyt1951
Kansalaisuus suomalainen
Koulutus ja ura
Instituutti Turun yliopisto
Tutkimusalue arkeologia
Tunnetut työt Ancient hillforts of Finland. Problems of analysis, chronology and interpretation with special reference to the hillfort of Kuhmoinen. Suomen muinaismuistoyhdistys, 1990 (väitöskirja)

Jussi-Pekka Taavitsainen (myös: J.-P. Taavitsainen; s. 26. syyskuuta 1951 Helsinki)[1] on suomalainen arkeologi. Hän työskenteli Turun yliopiston arkeologian professorina 1995–2017.[2][3] Taavitsainen on tutkinut erityisesti Suomen esihistoriaa ja keskiaikaa. 2000-luvulla Taavitsainen on tutkinut erityisesti Turun tuomiokirkon keskiaikaisia reliikkejä.[4] Taavitsainen on vuodesta 2000 Suomen Historiallisen Seuran tutkijajäsen[5] ja vuodesta 2004 Suomalaisen Tiedeakatemian varsinainen jäsen.[6]

Julkaisut

  • Joitakin ajatuksia kuolaimista ynnä muista rautakautisista hevoskaluista. Pro gradu -tutkielma Suomen ja Skandinavian arkeologian laudatur-arvosanaa varten, 1976 (pro gradu).
  • Kuusiston linnan kaivauslöydöt kaivauslöytöjen ja historiallisten lähteiden vertailua. En jämförelse mellan utgrävninsfynd och historiska källor. Turun kaupungin historiallinen museo, 1979.
  • Kari Kinnunen, Risto Tynni, Kalevi Hokkanen & J.-P. Taavitsainen: Flint raw materials of prehistoric Finland: rock types, surface textures and microfossils. Geological Survey of Finland Bulletin 334, 1985.
  • Ancient hillforts of Finland. Problems of analysis, chronology and interpretation with special reference to the hillfort of Kuhmoinen. Suomen muinaismuistoyhdistys, 1990 (väitöskirja).
  • Rossiya i Finlyandiya v XIX-XX vv. Istoriko-kul'turnyj kontekst i ličnost'. Evropejskij dom, 1996.
  • Suojoki at Keuruu. A mid 14th-century site of the wilderness culture in the light of settlement historical processes in Central Finland. Finnish Academy of Science and Letters, 2007.

Lähteet

  1. ↑ Veli-Matti Autio: Suomen Historiallisen Seuran matrikkeli 1875–2007, s. 196. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 2007.
  2. ↑ Taavitsainen, Jussi-Pekka & Immonen, Visa 2013. Looking at archaeology through 30 years of Fennoscandia archaeologica – An interview. Fennoscandia archaeologica 30, 3–11.
  3. ↑ Heli Etu-Sihvola: Rautakautta yli rajojen I (2017) Rautakautta yli rajojen. 24.4.2018.
  4. ↑ Tuomiokirkon reliikkejä nähtävillä luennon yhteydessä aamuset.fi. Arkistoitu 15.7.2018. Viitattu 15.7.2018.
  5. ↑ Jäsenistö – Suomen Historiallinen Seura
  6. ↑ Suomalainen Tiedeakatemia, Kotimaiset jäsenet

Aiheesta muualla