Tämän päivän artikkelissa puhumme Jussi Hooli:stä, aiheesta, joka on herättänyt suurta kiinnostusta viime vuosina. Ilmestymisestään lähtien Jussi Hooli on kiinnittänyt asiantuntijoiden ja fanien huomion, ja sillä on osoittautunut merkittävä vaikutus yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Tässä artikkelissa tutkimme Jussi Hooli:n eri puolia sen historiasta ja kehityksestä sen vaikutukseen nykymaailmaan. Lisäksi tarkastelemme Jussi Hooli:een liittyviä erilaisia näkökulmia ja mielipiteitä tavoitteenaan tarjota täydellinen ja monipuolinen näkemys tästä aiheesta. Epäilemättä Jussi Hooli on aihe, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi ja joka herättää edelleen keskustelua ja pohdintaa eri alueilla. Liity kanssamme tälle Jussi Hooli:n löytö- ja tutkimusmatkalle!
Jussi Eemeli Hooli (18. marraskuuta 1937 Karunki – 26. maaliskuuta 2021 Oulu)[1][2] oli suomalainen vesirakentamisen tutkija ja professori.[3]
Hoolin vanhemmat olivat talousneuvos Juho Eemeli Hooli ja diakonissa Martta Ylilahti. Hän tuli ylioppilaaksi Tornion yhteislyseosta 1957 ja valmistui Teknillisestä korkeakoulusta diplomi-insinööriksi 1964, tekniikan lisensiaatiksi 1971 ja tekniikan tohtoriksi 1972. Maataloushallituksen toimistoinsinöörinä Hooli työskenteli 1964–1967, vesihallituksen suunnittelijana 1972–1976, Teknillisen korkeakoulun assistenttina 1965–1972, erikoisopettajana ja vt. professorina 1971–1974 ja vesitalouden professorina 1975–1981. Osaston johtaja hän oli 1977–1980.[3] Oulun yliopiston vesirakennuksen professorina hän toimi vuodesta 1982,[4] eläkkeelle hän jäi vuonna 2001[5]. Hooli oli Teknisten tieteiden akatemian jäsen vuodesta 1977.[3]
Sotilasarvoltaan Hooli oli reservin vänrikki (1985), hänen puolisonsa vuodesta 1963 oli Airi Marjatta Hämälä (s. 1937).[3]