Jyrki Linjama

Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Jyrki Linjama-aihetta, joka on herättänyt kiinnostusta ja keskustelua yhteiskunnan eri osa-alueilla. Jyrki Linjama on herättänyt kiinnostuksen asiantuntijoiden, tutkijoiden, ammattilaisten ja suuren yleisön keskuudessa ja synnyttänyt monenlaisia ​​mielipiteitä ja näkökulmia sen merkityksestä, vaikutuksista ja merkityksestä nykyään. Kattavan analyysin avulla tarkastelemme Jyrki Linjama:n perusnäkökohtia, sen vaikutuksia eri yhteyksissä ja sen mahdollisia vaikutuksia tulevaisuuteen. Samoin käsittelemme erilaisia ​​lähestymistapoja ja teorioita, joita on kehitetty Jyrki Linjama:n ympärillä, tavoitteena tarjota kattava ja moniulotteinen näkemys tästä aiheesta.

Jyrki Ilari Linjama (s. 23. huhtikuuta 1962 Jyväskylä)[1] on suomalainen säveltäjä.

Jyrki Linjama syntyi Jyväskylässä ja aloitti musiikinopintonsa Einojuhani Rautavaaran (sävellys) ja Paavo Heinisen (satsioppi) johdolla Sibelius-Akatemiassa. Hän valmistui musiikin maisteriksi vuonna 1989 ja opiskeli myös Haagissa, Budapestissa ja Berliinissä. Hän on opettanut Helsingin yliopistossa 1986–1987, Sibelius-Akatemiassa 1993–1995 ja Turun yliopistossa vuodesta 1993 lähtien.

Linjaman isoisä oli Jaakko Linjama. Linjaman poika on DJ ja tuottaja Lenno Linjama (s. 1995).[2]lähde tarkemmin?

Musiikki

Linjama yhdistää sarjalliseen tekniikkaan perinteisiä muotorakenteita, kuten cantus firmus -tekniikkaa. Linjamaa kiehtovat musiikin, teologian, etiikan, kielen, runouden ja tanssin rajapinnat ja kohtaamiset. Linjaman musiikille on tyypillistä myös rytminen ja harmoninen monimutkaisuus.[3]

Linjama on saanut useita tunnustuksia, ja suomalaiset orkesterit ja festivaalit ovat tilanneet häneltä teoksia. Linjama oli itävaltalaisen Carinthischer Sommer -festivaalin teemasäveltäjä vuonna 2010. Linjama sai lokakuussa 2004 Paulon Säätiön Hulda Paulo -palkinnon.[3]

Lähteet

  1. ↑ Kuka kukin on 2007, Otava 2006
  2. ↑ Kantapöytä, Yleisradio yle.fi. Viitattu 2.7.2013.
  3. ↑ a b Jan Lehtola: Jyrki Linjama 2011. Urkuprojekti, Metropolia-ammattikorkeakoulu. Viitattu 2.7.2013.

Aiheesta muualla