Jyvässolu
Tämän päivän artikkelissa tutkimme Jyvässolu:n kiehtovaa maailmaa. Aihe on herättänyt miljoonien ihmisten huomion eri puolilla maailmaa alusta alkaen sen nykyiseen vaikutukseen. Jyvässolu:stä on tullut kiinnostava kohde, joka herättää uteliaisuutta ja ihailua niissä, jotka uppoutuvat sen tutkimukseen. Tämän artikkelin avulla syvennymme sen moniin puoliin ja löydämme yllättäviä yksityiskohtia, jotka auttavat meitä ymmärtämään paremmin sen merkitystä ja sen kehitystä ajan myötä. Valmistaudu siis lähtemään jännittävälle matkalle Jyvässolu:n läpi ja opi kaikkea, mitä tällä teemalla on tarjota.
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Jyvässolut eli granulosyytit ovat polymorfonukleaarisia leukosyyttejä (valkosoluja), joiden päätehtävä on fagosytoosi eli solusyöminen, mutta jotka kykenevät myös ekstrasellulaarisiin puolustusreaktioihin. Granulosyytit kuuluvat myeloidiseen solulinjaan ja ne voi tunnistaa solussa värjättäessä näkyvistä hiukkasista eli granuloista.
Granulosyytit jaetaan värjäytyvyytensä mukaan neutrofiileihin, basofiileihin ja eosinofiileihin.
Neutrofiilinen granulosyytti
Neutrofiilisten granulosyyttien tuma on 2–5-liuskainen. Neutrofiilit ovat ihmisen ja koiran yleisimpiä leukosyyttejä. Niiden määrä lisääntyy akuuteissa bakteeritulehduksissa, joissa ne osallistuvat kudokseen muodostuvan märkäeritteen muodostamiseen. Märkäerite muodostuu bakteereista, kuolleesta kudoksesta ja neutrofiilisista granulosyyteistä. Neutrofiilisten granulosyyttien määrää nostavat myös syöminen ja stressi. Linnuilla ei ole lainkaan neutrofiilisia granulosyyttejä, mutta niiden tilalla on heterofiilisiä granulosyyttejä.
Eosinofiilinen granulosyytti
Eosinofiilisten granulosyyttien tumat ovat kaksiliuskaisia. Eosinofiiliset granulosyytit hillitsevät tulehdusrektioita, vaimentavat allergisia oireita ja tuhoavat parasiitteja. Niiden määrä verenkierrossa lisääntyy loistartuntojen, leukemian ja allergioiden yhteydessä. Eosinofiilien granuloissa on muun muassa histaminaasia, joka tuhoaa vapaata histamiinia. Ihmisellä eosinofiilien määrä on korkeimmillaan keskiyöllä ja matalimmillaan puolenpäivän aikoihin.
Basofiilinen granulosyytti
Basofiilisten granulosyyttien tuma on suuri ja epäsäännöllisen muotoinen. Basofiilien granuloissa on hepariinia ja histamiinia, joillakin kotieläimillä lisäksi serotoniinia. Allergisen reaktion yhteydessä tiettyjen immunoglobuliinien liittyminen basofiilien solukalvoon aiheuttaa granuloiden sisällön vapautumisen verenkiertoon. Nämä vapautuneet aineet puolestaan osallistuvat allergiaoireiden syntyyn: esimerkiksi histamiini aiheuttaa verisuonten seinämien läpäisevyyden kasvamista, jolloin veriplasmaa siirtyy kudoksiin. Pahimmassa tapauksessa tämä voi aiheuttaa šokin, kun veren tilavuus verisuonistossa pienenee.