Jänissaari (Pietari)

Tämän päivän artikkelissa haluamme tutustua Jänissaari (Pietari):n kiehtovaan maailmaan. Jänissaari (Pietari) on ollut syntymisestään vaikutukseensa nykyiseen yhteiskuntaan keskittyneen ja keskustelun kohteena eri alueilla. Tässä artikkelissa tarkastelemme sen kehitystä ajan myötä sekä sen monia puolia ja sen vaikutusta elämän eri osa-alueisiin. Lisäksi analysoimme sen merkitystä nykyisessä tilanteessa ja sen mahdollisuuksia tulevaisuutta ajatellen. Jänissaari (Pietari) on kiehtova aihe, joka ei lakkaa yllättämästä meitä, ja tämän artikkelin kautta toivomme saavamme uutta valoa sen tärkeydelle ja merkitykselle elämässämme.

Pietari-Paavalin linnoitus

Jänissaari[1] (ven. За́ячий о́стров, Zajatši ostrov) on saari Nevan suistossa Pietarin kaupungin alueella Venäjällä. Se sijaitsee kaupungin keskustassa Nevan leveimmän kohdan pohjoispuolella. Pohjoisessa Kronverkin salmi erottaa sen Koivusaaresta. Saaren pituus on 750 ja leveys noin 400 metriä.[2]

1600-luvulla Jänissaari oli asumatonta heinämaata. Sen pohjoispuolella sijaitsi samanniminen kylä, johon kuuluivat lähes kaikki Koivusaaren talot. Asukkaat olivat pääosin Suomesta muuttaneita inkeriläisiä.[3]

Vuonna 1703 Jänissaarelle ryhdyttiin Pietari I:n käskystä rakentamaan Pietari-Paavalin linnoitusta. Linnoituksen muurien juurella on auringonottajien suosimia hiekkarantoja.[2]

Lähteet

  1. ↑ EKI kohanimeandmebaasi eki.ee. Viitattu 3.12.2015.
  2. ↑ a b Sankt-Peterburg. Petrograd. Leningrad: entsiklopeditšeski spravotšnik, s. 217. Moskva: Bolšaja Rossijskaja Entsiklopedija, 1992. ISBN 5-85270-037-1
  3. ↑ Kepsu, Saulo: Pietari ennen Pietaria: Nevansuun vaiheita ennen Pietarin kaupungin perustamista, s. 37–41. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1995. ISBN 951-717-804-2

Aiheesta muualla