Tänään haluamme puhua Käärijä-muraali:stä, aiheesta, joka on herättänyt kiinnostusta ja kiistaa ajan mittaan. Käärijä-muraali on asia, josta on puhuttu eri alueilla ja joka on synnyttänyt ristiriitaisia mielipiteitä. Kautta historian Käärijä-muraali on ollut tutkimuksen, keskustelun ja analyysin kohteena, koska sen merkitys ja vaikutus on kiistaton. Tässä artikkelissa tutkimme Käärijä-muraali:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä sen nykyiseen vaikutukseen. Lisäksi pyrimme ymmärtämään Käärijä-muraali:n tärkeyden ja kuinka se on merkinnyt ennen ja jälkeen eri yhteyksissä. Epäilemättä Käärijä-muraali on aihe, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi ja joka herättää kiinnostusta myös tulevaisuudessa.
Käärijä-muraali | |
---|---|
![]() Käärijä-muraali (2023) Vantaan Tikkurilassa. Teoksen leveys on 37 metriä. |
|
Nimi | Käärijä-muraali |
Tekijä | Viivi Vierinen, Juha Lahtinen ja Joonas Koponen |
Valmistumisvuosi | 2023 |
Taiteenlaji | muraali (seinämaalaus) |
Teostyyppi | seinämaalaus |
Korkeus | noin 20 m |
Leveys | 37 m |
Omistaja | Vantaan kaupunki |
Sijainti | Tikkurilan Prisman ulkoseinä, Orvokkitie (Tikkuraitti) |
Koordinaatit | |
|
Käärijä-muraali on Vantaan Tikkurilassa sijaitseva suurikokoinen seinämaalaus, joka esittää Suomea Euroviisuissa 2023 edustanutta Käärijää. Tikkurilan Prisman Orvokkitien puoleisella ulkoseinällä sijaitseva seinämaalaus julkistettiin 4. lokakuuta 2023.[1][2][3][4][5][6][7] Teoksen leveys on leveys 37 metriä ja korkeus noin 20 metriä.[5]
Käärijä-muraali on Vantaan kaupungin järjestämän suunnittelukilpailun voittajateos. Sen ovat suunnitelleet ja toteuttaneet Viivi ”VivMagia” Vierinen, Juha Lahtinen ja Joonas Koponen.[8][9][10] Teoksessa kieltään näyttävää, neonvihreään boleroon pukeutunutta Käärijä-hahmoa ympäröi kalligrafisella kirjaimistolla toteutettu ”Cha cha cha” -kappaleen lause ”Nyt lähden tanssimaan, niinku cha cha cha, enkä pelkääkään tätä maailmaa”.
Vantaan kaupunki järjesti kutsukilpailun Käärijää esittävän muraalin suunnittelemiseksi.[7][11][12] Alun perin kaupunki suunnitteli muraalin paikaksi Ruskeasantaa, Käärijän nuoruudenajan asuinympäristöä.[13] Sopiva paikka löytyi kuitenkin lopulta Tikkurilasta, Prisma-hypermarketin ulkoseinästä. Yleisöäänestyksellä neljästä raadin valitsemasta ehdokkaasta valittiin kaksi työtä, joista Jere Pöyhönen eli Käärijä valitsi suosikkinsa.[14][15][16][17] Voittajaneen Käärijä-muraalin ohella finaaliin selvisi Jukka ”JUGIX2” Metsäahon ehdotus King Käärijä.[8][9][10]
Teos toteutettiin elo–syyskuussa 2023.[18][19] Julkistamistilaisuus järjestettiin teoksen äärellä ja viereisellä Tikkuraitilla sijaitsevassa kahvila-ravintola Bla bla bla:ssa 4. lokakuuta 2023.[1][2]
Viivi ”VivMagia” Vierinen maalasi teoksen Käärijä-hahmon. Hän on maalannut urallaan useita ihmishahmoja, erityisesti taiteilijoita ja tanssijoita, monesti ulkomailla. Tyypillisesti henkilöhahmot edustavat maagista realismia ja niissä käytetään hehkuvan vahvoja värejä. Teoksissa kasvojen väritys saattaa poiketa luonnollisen ihon väreistä.[5]
Lahtelainen Joonas Koponen toteutti muraalin kalligrafisen tekstin. Mittavan teoksen teksti on suurikokoista. Kirjainkorkeus on 1,5 metriä ja kirjainmerkkien leveys 0,6 metriä. Tekstin asemoimiseksi hän käytti 30-metristä naruharppia.[5]
Juha Lahtinen laati laaja-alaisen teoksen väritaustan.[5]
Muraalia vastapäätä sijaitseva asunto-osakeyhtiö ei pitänyt seinämaalauksesta,[18] vaan valitti teoksesta ensin Vantaan kaupungille, sitten edelleen hallinto-oikeuteen.[20][21][22] Taloyhtiön mielestä muraali ei sopinut katukuvaan ja oli ”lyhytaikaisen Euroviisu-huuman lopputulos”. Kaupunki hylkäsi valituksen, mutta myönsi, ettei seinämaalauksen päätöksentekoprosessi ollut mennyt täysin oikein.[21][22] Lähialueen asukkaita ei kuultu ennen kuin muraalin maalaaminen oli jo aloitettu, ja muraalikiinteistön omistaja haki toimenpidelupaa vasta maalaustöiden aloittamisen jälkeen. Vantaan rakennusvalvonta kuitenkin myönsi luvan.[22]
Helsingin hallinto-oikeuden mukaan muraalin ei voida katsoa aiheuttavan maankäyttö- ja rakennuslain mukaista haittaa viereiselle asunto-osakeyhtiölle. Myöskään maalaamisluvan myöntämiselle ei katsottu olleen lainmukaisia esteitä.[22]