Käärmekuusi
Nykymaailmassa Käärmekuusi:stä on tullut suuren kiinnostuksen ja keskustelun aihe. Käärmekuusi on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion eri puolilla maailmaa joko yhteiskunnallisen vaikutuksensa, poliittisen merkityksensä tai kulttuurielämän vaikutuksensa vuoksi. Tämän artikkelin tarkoituksena on tutkia Käärmekuusi:n eri puolia ja valaista sen merkitystä ja vaikutuksia eri alueilla. Käärmekuusi:stä on muodostunut aihe, jota emme voi sivuuttaa, sen alkuperästä sen kehittymiseen ajan myötä, mukaan lukien sen vaikutus ihmisten jokapäiväiseen elämään. Tämä artikkeli pyrkii syvällisen analyysin avulla tarjoamaan kokonaisvaltaisen näkemyksen Käärmekuusi:stä ja sen vaikutuksista nykypäivän yhteiskuntaan.
| Käärmekuusi | |
|---|---|
 Käärmekuusi Helsingissä Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Havupuut Pinophytina |
| Luokka: | Havupuut Pinopsida |
| Lahko: | Pinales |
| Heimo: | Mäntykasvit Pinaceae |
| Suku: | Kuuset Picea |
| Laji: | Metsäkuusi abies |
| Muoto: | virgata |
| Kolmiosainen nimi | |
Käärmekuusi (Picea abies f. virgata) on metsäkuusen (Picea abies) erikoinen muoto, jonka oksien kasvu poikkeaa geneettisen häiriön vuoksi normaalista.
Käärmekuusi kasvattaa yleensä hyvin vähän oksasilmuja ja työntää pitkää voimakasta versoa, joka on vahvasti neulasten peittämä. Tyypillistä on käärmekuuselle juuri se, että neulaset ovat pitkät, vahvat ja yleensä kaarevat. Äärimuotona se on pelkkä keppi, jolla ei ole oksia ollenkaan. Tällainen keppikuusi (Picea abies f. monstrosa) on kuitenkin erittäin harvinainen. Muuten käärmekuusi menestyy Suomessa luonnonvaraisena lähes koko maassa, joskin sitä esiintyy verrattain harvassa.
Aiheesta muualla
- Ole Oskarsson & Teijo Nikkanen: Käärmekuusi Metsäpuiden erikoismuotoja kultakuusesta luutakoivuun. 23.3.1998. Metla. Arkistoitu 9.11.2013. Viitattu 23.3.2011.