Tässä artikkelissa perehdymme Käräjätuomari:n kiehtovaan maailmaan, aiheeseen, joka on saanut asiantuntijoiden ja fanien huomion. Kautta historian Käräjätuomari on ollut perustavanlaatuinen rooli eri aloilla tieteestä taiteeseen, kulttuurin ja yhteiskunnan kautta. Näillä linjoilla tutkimme sen alkuperää, kehitystä ja vaikutusta nykymaailmaan sekä aiheeseen liittyviä erilaisia näkökulmia ja mielipiteitä. Epäilemättä Käräjätuomari on kiehtova aihe, joka ansaitsee analysoinnin yksityiskohtaisesti, ja tässä artikkelissa perehdymme eri näkökohtiin ymmärtääksemme sen tärkeyden ja merkityksen nykyään.
Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Täsmennys: Painottuu Suomen näkökulmasta käsitteleväksi artikkeliksi hieman liikaa. |
Käräjätuomari (lyhenne KäT) on Suomessa alioikeuden muun kuin päällikkötuomarin virkanimi. 1970-luvulta alkaen käräjätuomareita on ollut kihlakunnanoikeuksissa. Raastuvanoikeuksissa tuomarit olivat oikeusneuvosmiehiä. Alioikeusuudistuksen yhteydessä vuonna 1993 paikalliset tuomioistuimet yhdenmukaistettiin käräjäoikeuksiksi ja tuomarit ovat olleet käräjätuomarin virassa. Virat on jaettu kahteen palkkaluokkaan. Käräjäoikeuden päällikkötuomaria kutsutaan laamanniksi.
Käräjätuomarit, kuten muutkin vakinaiset tuomarit, nimittää tasavallan presidentti. Nimitys valmistellaan tuomarinvalintalautakunnassa.