Käyhkäntien kivi
Nykymaailmassa Käyhkäntien kivi on aihe, joka on saavuttanut suurta merkitystä ja kiinnostusta väestön keskuudessa. Käyhkäntien kivi on ollut useiden vuosien ajan keskustelujen ja keskustelujen kohteena eri aloilla, mikä on synnyttänyt ristiriitaisia mielipiteitä ja syviä pohdiskeluja. Tämä suuntaus on herättänyt kiinnostuksen tutkijoissa, asiantuntijoissa, aktivisteissa ja yleensä kansalaisissa, jotka haluavat ymmärtää ja analysoida Käyhkäntien kivi:een liittyviä eri näkökohtia. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti tätä aihetta, joka on niin tärkeä nyky-yhteiskunnassa, ja käsittelemme sen alkuperää, kehitystä, vaikutuksia ja mahdollisia ratkaisuja. Liity meihin tälle Käyhkäntien kivi:n kiertueelle ja löydä sen merkitys jokapäiväisessä elämässämme.
Käyhkäntien kivi on Virolahdella Vaalimaalta Kotolaan vievältä tieltä 600 metriä koilliseen ja uuden valtatie 7:n moottoritielinjauksen pohjoispuolella sijaitseva vuoden 1721 Uudenkaupungin rauhan rajakivi.[1]
Metsätien ja polun risteyksessä sijaitseva kivi on kooltaan 1x8x4 metriä. Sen kaakkoissivulla on venäläisten tekemä hakkausmerkintä, jossa on vuosiluku 1722 ja ruotsalaisten hakkausmerkintä kruunu ja F-kirjain.[1]
Uudenkaupungin rauhan rajankäynnistä on Virolahdella säilynyt Lepkankaan kiven lisäksi yhdeksän muuta rajakiveä: Hurppu, Heijarinkivi, Everstienkivi, Itäkivi, Alapihlajan kivi, Kirkkotien kivi, Sahantauksen kivi, Kallionpellon kivi ja Lepkankaan kivi.[2]
Lähteet