Käyttäjä:Tappinen

Tässä artikkelissa käsittelemme Käyttäjä:Tappinen:n merkitystä jokapäiväisessä elämässä ja tutkimme sen merkitystä yhteiskuntamme eri puolilla. Käyttäjä:Tappinen:llä on keskeinen rooli siinä, miten olemme vuorovaikutuksessa ympärillämme olevan maailman kanssa. Yksityiskohtaisen analyysin avulla tutkimme, kuinka Käyttäjä:Tappinen on kehittynyt ajan myötä ja miten se edelleen muokkaa toimintaamme ja päätöksiämme nykyhetkellä. Lisäksi tutkimme Käyttäjä:Tappinen:n tulevaisuudennäkymiä ja sitä, miten sen merkitys saattaa muuttua tulevaisuudessa. Tämän artikkelin tarkoituksena on antaa laaja ja yksityiskohtainen yleiskatsaus Käyttäjä:Tappinen:n tärkeydestä ja kutsua lukijoita pohtimaan sen vaikutusta omaan elämäänsä.


Tämä käyttäjä on ollut Wikipediassa
19 vuoden, 10 kuukauden ja 24 päivän ajan.

Tämä käyttäjä osallistui vuoden 2011 elokuun kuvitustalkoisiin.

Tämä käyttäjä osallistuu Hurrikaani-projektiin.

Tämä käyttäjä osallistuu Wikipedian korjaamoprojektiin.
.

Kuusikymmentä täyttänyt helsinkiläinen luonnontieteilijä, täällä tekemässä tietosanakirjaa vuodesta 2005 alkaen eli lähes 20 vuoden ajan. Satatuhatta muokkausta tuli täyteen 12.4.2023.

Näiden vuosien aikana olen nähnyt kolme sukupolvea kirjoittajia, joiden tekstiä on edelleen tallessa. Koska se hämmästyttää nuorempia, kuvailen niitä tässä:

  • Pioneeripolven tavoitteena oli saada "kaikki maailman tieto wikipediaan". Lähdeviitteitä ei oltu vielä keksitty, oli arvokasta haastatella vanhuksia ja kirjata muistinvaraista perimätietoa.
  • Itse kuulun sukupolveen, jolle wiki-wiki tarkoitti yhdessä kirjoittamista. Oli yhteistyöprojekteja, ja tehtiin artikkeleita, joissa samaa asiaa (vaikkapa herkkutattia), katseltiin eri tieteiden näkökulmista, ja kattavuuden takasi yhteistön laaja osallistuminen. Joku tiesi paljon mutta kirjoitti kökköä suomea, viimeistään vertaisarvioinnissa sitten etsittiin kielenhuoltajaa. Huipputuotos olivat valtioartikkelit, joissa yksi kirjoitti urheilusta ja toinen kallioperästä. Tältä ajalta on esimerkiksi tapa merkitä lähdeviitteet heti kirjoitetun tekstinpätkän perään, sillä voihan olla että seuraava kirjoittaja siirtää tuon pätkän vaikka pääartikkeliin.
  • Minua seuraava sukupolvi tähtää valmiiksi kirjoitettujen artikkelien tallentamiseen. Artikkeleilla on hyvä olla päälähde, joka varmistaa sen kattavuuden. Muiden tekstiin on parempi olla puuttumatta.

Koulutuksestani huolimatta en juuri ole kirjoittanut täällä aiheesta josta tein väitöskirjan ja pari muuta kirjaa. Maantieteestä ja biologiasta minulla ei ole lukiota kummempaa koulutusta. Biologian puolella kasvi- ja akvaarioharrastukseni ovat ohjanneet aihevalintoja.

Aina hukassa

Palkintokaappi