Köpingebro

Nykymaailmassa Köpingebro:stä on tullut erittäin tärkeä ja laajaa yleisöä kiinnostava aihe. Ilmestymisestään lähtien Köpingebro on herättänyt keskustelua ja kiistoja, mikä on synnyttänyt erilaisia ​​mielipiteitä ja lähestymistapoja, jotka kuvastavat tämän aiheen moninaisuutta. Kun Köpingebro kiinnittää edelleen yhteiskunnan huomion, on tärkeää tarkastella tarkasti sen vaikutuksia, seurauksia ja mahdollisia ratkaisuja. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti kaikkia Köpingebro:een liittyviä näkökohtia ja tarjoamme lukijalle täydellisen ja päivitetyn näkemyksen tästä aiheesta, joka on niin tärkeä nykyään.

Köpingebron sokeritehdas vuonna 2005, vähän ennen sulkemistaan.

Köpingebro on toiseksi suurin taajama Ystadin kunnassa Ruotsin Skånessa. Vuoden 2020 väestönlaskennassa siellä asui 1 265 ihmistä, mikä oli lähes kaksi kertaa niin paljon kuin vuonna 1960[1].

Köpingebrossa toimi vuosina 1894–2006 suuri juurikassokeritehdas, joka esimerkiksi vuonna 1947 tuotti seitsemäsosan Ruotsin sokerista[2].

Paikkakunnalla on arviolta ajalta 2500 eaa. peräisin olevia dolmeneita[3].

Lähteet

  1. ↑ Landareal per tätort, folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1960 - 2016 Statistiska centralbyrån. Arkistoitu 13.6.2017. Viitattu 16.8.2023.
  2. ↑ Jälleen suurtulipalo Ruotsissa. Köpingebron raakasokeritehdas palanut. Helsingin Sanomat, 17.08.1947, s. 5. Näköislehti (maksullinen).
  3. ↑ Wrangel, Ewert (red.): Svenska folket genom tiderna / 1. Sveriges förhistoriska bebyggelse, s. 45. Malmö: Tidskriftsförlaget Allhem, 1938. Projekt Runeberg Viitattu 16.8.2023. (ruotsiksi)
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäiset artikkelit: sv:Köpingebro & sv:Köpingebro sockerbruk