Kaapo Hakola

Nykyään Kaapo Hakola on aihe, joka on saavuttanut ennennäkemättömän merkityksen nyky-yhteiskunnassa. Kaapo Hakola:stä on tullut keskustelun ja keskustelun keskipiste sen vaikutuksista ihmisten jokapäiväiseen elämään aina taloudelliseen, kulttuuriseen ja politiikkaan. Tekniikan ja globalisaation myötä Kaapo Hakola on saavuttanut merkityksen, joka ylittää rajat ja vaikuttaa kaikenikäisiin ja sosiaalisiin olosuhteisiin. Tässä artikkelissa tutkimme Kaapo Hakola:n eri puolia ja analysoimme sen vaikutusta nykymaailmaan.

Kaapo Antinpoika Hakola (26. elokuuta 1753 Alahärmä – 17. joulukuuta 1808 Alahärmä) oli suomalainen kirkonrakentaja, Antti Hakolan poika.[1] Hänet mainitaan ainakin seuraavien kirkkojen rakentajana (joissakin lähteissä etunimi on muodossa Kaappo):

Ylihärmän kirkko.
  • Nurmon kirkko, 1779. Kirkon rakentamisen aloitti Antti Hakola ja hänen kuoltuaan vuonna 1778 Kaapo Hakola jatkoi työn loppuun.[2]
  • Ylihärmän kirkko, 1787.[3] Kirkko on 24-kulmainen ristikirkko, jonka sekä sisä- että ulkonurkat on viistetty. Kirkon ensimmäiset suunnitelmat teki Antti Hakola, jota pidetään kyseisen ristikirkkotyypin kehittäjänä.[4]
  • Jurvan kirkko, 1802. Hakola aloitti rakentamisen, työn saattoi loppuun Jaakko Jaaksi.[5]

Lähteet

  1. ↑ Gardberg, C. J. & Känsälä, Risto Känsälä: Hakola, Antti (1704 - 1778) (maksullinen artikkeli) Kansallisbiografia. 8.4.2004. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 7.2.2015.
  2. ↑ Nurmon kirkko Seinäjoen seurakunta. Viitattu 7.2.2015.
  3. ↑ Ylihärmän kirkko Kauhavan seurakunta. Viitattu 7.2.2015.
  4. ↑ Ote kirkkohallituksen täysistunnon pöytäkirjasta 23.11.2010 §226, Ylihärmän kirkon korjaussuunnitelmat 23.11.2010. Suomen ev.lut. kirkko. Arkistoitu 7.2.2015. Viitattu 7.2.2015.
  5. ↑ Jurvan kirkko Kurikan seurakunta. Arkistoitu 7.2.2015. Viitattu 7.2.2015.

Aiheesta muualla