Kaarlo Koskimies (suomentaja)

Tämän päivän artikkelissa puhumme Kaarlo Koskimies (suomentaja):stä, joka on erittäin tärkeä tänään. Kaarlo Koskimies (suomentaja) on viime aikoina yhä tärkeämpi aihe, joka on herättänyt keskustelua ja kiistoja eri aloilla. Tässä artikkelissa tarkastellaan perusteellisesti Kaarlo Koskimies (suomentaja):tä ymmärtääksemme sen laajuuden, seuraukset ja mahdolliset ratkaisut. Lisäksi tutkimme erilaisia ​​näkökulmia ja mielipiteitä Kaarlo Koskimies (suomentaja):stä, jotta voimme tarjota laajan ja täydellisen yleiskatsauksen tästä erittäin tärkeästä aiheesta. Lyhyesti sanottuna Kaarlo Koskimies (suomentaja) on asia, joka koskee meitä kaikkia ja joka ansaitsee käsitellä sen ansaitsemalla vakavuudella ja tarkkuudella.

Hakusana ”Kaarlo Forsman” ohjaa tänne. Myös päätoimittajana ja poliittisena vaikuttajana tunnettu kanslianeuvos Kaarlo Koskimies oli alkujaan nimeltään Kaarlo Forsman.
Kaarlo Koskimies
Kaarlo Forsman
Henkilötiedot
Syntynyt27. joulukuuta 1851
Pihlajavesi
Kuollut1. elokuuta 1918 (66 vuotta)
Sääksmäki
Kansalaisuus Suomen suuriruhtinaskunta
Ammatti Lehtori, suomentaja
Vanhemmat Oskar Wilhelm Forsman
Maria Ahlholm
Puoliso Verna Limón (1881–)
Lapset Eero Koskimies
Aarno Rafael Koskimies
Sukulaiset

Kaarlo Koskimies (sukunimi vuoteen 1906 Forsman; 27. joulukuuta 1851 Pihlajavesi – 1. elokuuta 1918 Sääksmäki) oli suomalainen lyseon lehtori ja suomentaja.

Koskimiehen vanhemmat olivat kirkkoherra Oskar Wilhelm Forsman ja tämän 2. vaimo Maria Gustava Ahlholm. Hänen sisaruksiaan olivat lehtori Hildur Koskimies, musiikin lehtori Iivari Koskimies, kielen- ja kirjallisuudentutkija A. V. Koskimies ja piispa Juho Koskimies. Koskimies pääsi ylioppilaaksi 1870 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1875 ja lisensiaatiksi 1883. Hän toimi latinan ja kreikan kielen lehtorina Hämeenlinnan lyseossa 1887–1918. Hänet tunnettiin ennen kaikkea antiikin kirjallisuuden suomentajana. Veljensä A. V. Koskimiehen (Forsmanin) kanssa hän silti toimitti myös kolmannen painoksen Frans Ferdinand Ahlmanin ruotsalais-suomalaisesta sanakirjasta.

Koskimies oli naimisissa vuodesta 1881 Verna Limónin (k. 1945) kanssa. Heidän poikansa oli viulisti Eero Koskimies ja tämän poika pianisti Pentti Koskimies. Toinen Kaarlo Koskimiehen poika oli lehtori ja suomentaja Aarno Rafael Koskimies.

Teoksia

  • Xenofonin Anabasin sanakirja. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1879 (yhdessä Juuso Hedbergin kanssa)
  • Frans Ferdinand Ahlmanin (1836–1895) ruotsalais-suomalaisen sanakirjan uudistettu painos. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1883 (yhdessä A. V. Forsmanin (Koskimies) kanssa)
  • Anthologia Homerika : valikoima lukemisia Homeroon runoista : sanakirjan ja lyyrillisen jälkiliitteen kanssa : lyseoitten tarpeeksi. WSOY 1888
  • Kreikkalaisten ja roomalaisten mytologiia eli jumalaistarut ja sankarisadut. Otava 1895 (Näköispainos: Helsinki: Salakirjat, 2008. ISBN 978-952-5774-05-4)
  • Kukkia Kantelettaren kaskilta, kokoillut Kaarlo Forsman. Kansanvalistusseura, Helsinki 1898

Suomennoksia

  • Homeros: Odysseian kaksi ensimmäistä runoa; suom. ja alkulauseella varusti Kaarlo Forsman, teoksessa Hämeenlinnan Normaalilyceumi. Kertomus lukuvuodesta 1876–1877. Lindgren, Hämeenlinna 1877
  • Johann Wolfgang von Goethe: Faust, murhenäytelmä, 1. osa. Söderström, Porvoo 1884
  • Sofokles: Antigone, murhenäytelmä. WSOY 1885
  • J. L. Runeberg: Lyyrillisiä runoelmia, osat 1–2. G. L. Söderström, Porvoo 1885
  • J. L. Runeberg: Vähemmät eepilliset runoelmat. G. L. Söderström, Porvoo 1887
  • Wilhelm Lübke: Taiteen historia pääpiirteissään. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1889–1890
  • Lukianos: "Huone" ja "Timon", jotka kirjallishistoriallisella johdannolla varusti, suomensi, selitteli Kaarlo Forsman, teoksessa Hämeenlinnan lysee. Kertomus lukuvuodesta 1890–1891. Hämeenlinna 1891
  • J. V. Snellman: Valitut teokset 1–5. WSOY 1893–1901
  • Viktor Rydberg: Aseseppä : kajastuksia uskonpuhdistuksen ajalta; suomentanut K. Forsman; elämäkerran kirjoittanut Th. Rein. Otava 1895
  • Aiskhylos: Agamemnon, murhenäytelmä. Alkuteoksen runomitoilla suomentanut, johdannolla ja selityksillä varustanut Kaarlo Forsman. WSOY 1897
  • Platon: Gorgias; johdantoineen selityksineen suomeksi toimittanut K. Forsman. WSOY 1899
  • Daniel March: Raamatun yökohtauksia. WSOY 1903–1904
  • Rudolf Eucken: Suurten ajattelijain elämänkatsomukset : ihmiskunnan elämän probleemin kehityshistoria Platonista nykyaikaan asti. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1905
  • J. B. de Liefde: Kerjäläissoturit, historiallinen romaani. Kirja, Helsinki 1917

Lähteet

Aiheesta muualla

Wikiaineistoon on tallennettu tekstiä aiheesta: Kaarlo Forsman