Kabyle

Nykymaailmassa Kabyle on erittäin tärkeä ongelma, joka vaikuttaa moniin ihmisiin eri elämänaloilla. Olipa kyse ammatillisesta, henkilökohtaisesta tai akateemisesta alalla, Kabyle on herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua, mikä on herättänyt monissa uteliaisuuden. Tämän ilmiön merkitys on kasvanut viime vuosina, koska se vaikuttaa yhteiskuntaan ja vaikuttaa päätöksentekoon. Tästä syystä on tärkeää syventää tietoamme Kabyle:stä ja sen vaikutuksista, jotta voimme ymmärtää paremmin sen laajuutta ja löytää mahdollisia ratkaisuja sen asettamiin haasteisiin.

Kabyle
Καβύλη
Kabylen raunioita.
Kabylen raunioita.
Sijainti

Kabyle
Koordinaatit 42°32′57″N, 26°29′01″E
Valtio Bulgaria
Paikkakunta Kabile, Jambol
Historia
Tyyppi kaupunki
Ajanjakso n. 340 eaa.–
Huippukausi 300–200-luku eaa.
Kulttuuri antiikki
Valtakunta itsenäinen kaupunkivaltio
Rooman valtakunta
Bysantin valtakunta
Alue Pontinen Traakia
Provinssi Thracia (n. 44/46–293)
Aiheesta muualla

Kabyle Commonsissa

Kabyle (m.kreik. Καβύλη, Kabylē, myös Καλύβη, Kalybē, Βαβύλη, Babylē; lat. Cabyle), myöhemmin Diospolis (m.kreik. Διόσπολις), oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Pontisessa Traakiassa nykyisen Bulgarian alueella.[1][2][3] Se sijaitsi lähellä nykyistä Kabilen kylää.[4][5][6]

Maantiede

Kabylen kaupunki sijaitsi Traakian sisäosissa länteen Mesembriasta ja Apolloniasta. Se oli rakennettu Tonzos tai Tonsos (nyk. Tundja) -joen varrelle sen länsipuolelle, joessa olevan mutkan kohdalle.[3][6] Antiikin aikana joki kulki kaupungin kohdalla 3–4 kilometriä lähempänä ja aivan kaupungin sivuitse. Nykyisin paikalla on Tundjan sivuhaara. Kaupungin paikka on noin 1,2 kilometriä pohjoiseen nykyisestä Kabilen kylästä ja seitsemän kilometriä pohjoiseen nykyisestä Jambolin kaupungista.[1][4]

Kabylen arkeologinen alue akropoliin Artemis Fosforionin pyhäköltä nähtynä.

Kaupungin akropoliina eli yläkaupunkina toimi nykyinen Zaiči vruhin kukkula.[1] Alakaupunki levittäytyi sen itäpuolelle kukkulan ja joen väliselle alueelle.

Historia

Kabylen lyömä raha, n. 275–250 eaa. Kuvituksessa seppelöity Apollonin pää sekä seisova Artemis ja teksti KABY-ΛHNON, Kabylēnōn.

Kabylen paikalla on ollut asutusta viimeistään pronssikaudella 1000-luvulla eaa. Antiikin aikana paikalla oli traakialaisten asutus. Makedonialaiset valloittivat sen Filippos II:n aikana vuonna 342/341 eaa.[2][7] Filippos perusti paikalle kaupungin, jonka hänen kerrotaan asuttaneen kapinallisilla makedonialaisilla.[3] Näin se oli eräänlainen sotilassiirtokunta. Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Kabylēnos (Καβυληνός).[1]

Nuoren Aleksanteri Suuren katsotaan käyttäneen Kabyleä tukikohtanaan ollessaan sotatoimissa alueella.[8][9] 300-luvun eaa. lopulta eli hellenistisen kauden alusta alkaen Kabyle oli traakialaisen Odrysian kuningaskunnan merkittäviä kauppakaupunkeja.[2] Kaupungissa katsotaan olleen makedonialainen varuskunta aina noin vuoteen 280 eaa. saakka. Tämän jälkeen sitä hallitsivat paikalliset hallitsijat, joista tunnetaan Spartokos ja Skostokos.[1] Heidän aikanaan 200-luvulla eaa. kaupunki löi omaa rahaa.[2]

Kabyle vaikuttaa taantuneen 100-luvulla eaa.[1] Marcus Luculluksen johtama armeija valtasi Kabylen Roomalle vuonna 72 eaa.[2][7] Roomalaisella kaudella kaupunki kuului Thracian provinssiin.[2] Vuodesta 136 jaa. Kabyle toimi merkittävänä roomalaisena sotilastukikohtana alueella, ja sinne oli sijoitettu kohortti Cohors II Lucensium vuosina 136–192 ja Cohors I Atoitorum tämän jälkeen 200-luvun lopulle saakka.[8] 200-luvun lopulla paikalla oli ilmeisesti kolmaskin kohortti.[10]

Jossakin vaiheessa kaupungin nimeksi muutettiin Diospolis.[4] Viimeistään vuonna 343 kaupunki oli piispanistuin, sillä sen piispa Severus mainitaan tuolloin Serdican kirkolliskokouksen osanottajien joukossa.[8] Myöhäisantiikin aikana kaupunki oli toistuvasti barbaarien hyökkäysten kohteena. Vuonna 377/378 jaa. Kabylen lähellä käytiin taistelu roomalaisten ja länsigoottien välillä,[2][8][11] ja kaupunki joutui goottien valtaan.[8] Avaarit tuhosivat kaupungin 500-luvulla.[8]

Kabylen raunioita.

Bysanttilaisella keskiajalla 1000-luvulla paikalle syntyi uusi asutus,[8] josta käytettiin nimeä Goloë (Γολόη); kyseisen nimen mainitsee Anna Komnena.[3][12] Se säilyi olemassa 1300-luvulle saakka.[8]

Paikan arkeologiset tutkimukset alkoivat vuonna 1912.[9] Kabylen arkeologinen kohde julistettiin Bulgarian kansallisperintökohteeksi vuonna 1927 ja kansalliseksi arkeologiseksi suojelukohteeksi vuonna 1969. Kaupungin paikalla on suoritettu järjestelmällisiä arkeologisia kaivauksia vuodesta 1972 lähtien.[8]

Rakennukset ja löydökset

Lattiamosaiikkia Kabylen toisesta basilikakirkosta.

Kabylen kaupungin ydin oli alun perin sen akropoliilla. Kukkulalta on löydetty rautakaudelle palautuva kulttipaikka. Antiikin aikana se oli Artemis/Hekate Fosforionille ja Herakleelle omistettu pyhäkkö.[1][2]

Kaupunki oli ympäröity muurilla, joka ajoitetaan 300-luvulle eaa. Siitä samoin kuin sen länsiportista on löydetty jäänteitä.[1] Kaupungin löydöksiin lukeutuvat myös agora, Apollonille omistettu temppeli,[2] kaksi roomalaista kylpylää,[8] horreum[1] sekä tribunorium eli sotilaskomentajien rakennus. Lisäksi on löydetty sotilaskasarmien[10] ja asuinrakennusten jäänteitä[1] sekä kaksi varhaiskristillisen ajan basilikakirkkoa.[8] Kaupungin ulkopuolelta on löydetty hautoja, joista osa on tumuluksia.[1]

Kabylesta tehtyjä esinelöytöjä on Jambolin alueellisessa museossa[2] sekä Kabylen arkeologisella alueella olevassa museossa.[8]

Lähteet

  1. ↑ a b c d e f g h i j k Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”654. Kabyle”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1 (englanniksi)
  2. ↑ a b c d e f g h i j Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”KABYLE (or Cabyle) Bulgaria”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  3. ↑ a b c d Smith, William: ”Cabyle”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  4. ↑ a b c Kabyle/Diospolis Pleiades. Viitattu 18.11.2024. (englanniksi)
  5. ↑ Kabyle (Bulgaria) 13 Kabile - Καβύλη ToposText. Viitattu 18.11.2024. (englanniksi)
  6. ↑ a b ”22 D6 Kabyle/Diospolis”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699 (englanniksi)
  7. ↑ a b Demosthenes: Khersonesoksesta (De Chersoneso) 8.44, Neljäs filippolainen puhe (Philippica IV) 10.15.; Polybios: Historiai 13.10; Strabon: Geografika VII s. 330; Klaudios Ptolemaios: Geografia 3.11.12; Eutropius: Breviarium historiae Romanae 6.8; Festus: Breviarium rerum gestarum populi Romani 9; Plinius vanhempi: Naturalis historia 4.18; Stefanos Byzantionlainen, Καβύλη.
  8. ↑ a b c d e f g h i j k l Kabyle Kabyle Yambol Museum. Viitattu 18.11.2024. (englanniksi)
  9. ↑ a b Antique town of Kabile – Yambol Bulgaria Travel. Viitattu 18.11.2024. (englanniksi)
  10. ↑ a b Archaeologists Find Roman Military Officers’ Residence (Tribunorium) in Ancient Thracian City Kabile near Bulgaria’s Yambol Archaeology in Bulgaria. And Beyond. Viitattu 18.11.2024. (englanniksi)
  11. ↑ Ammianus Marcellinus: Res gestae 31.15.5.
  12. ↑ Anna Komnena: Aleksias 10 s. 274, 281.

Aiheesta muualla