Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Kaikkiin neljään tuuleen:n vaikutusta elämäämme. Alkuperäistään nykypäivän merkityksellisyyteen asti Kaikkiin neljään tuuleen on noussut tutkijoiden, tutkijoiden ja suuren yleisön kiinnostavaksi aiheeksi. Vuosien varrella Kaikkiin neljään tuuleen on synnyttänyt keskusteluja, keskusteluja ja erilaisia näkökulmia, jotka ovat rikastaneet ymmärrystämme tästä ilmiöstä. Tämän kattavan analyysin avulla pyrimme valaisemaan Kaikkiin neljään tuuleen:n eri puolia ja sitä, miten se on muokannut elämäämme eri tasoilla. Tämä artikkeli on täydellinen opas niille, jotka haluavat sukeltaa Kaikkiin neljään tuuleen:n kiehtovaan maailmaan ja ymmärtää sen merkityksen nyky-yhteiskunnassamme.
Kaikkiin neljään tuuleen | |
---|---|
Brokiga iaktagelser; Tankar om naturen | |
![]() |
|
Alkuperäisteos | |
Kirjailija | Edith Södergran |
Kieli | ruotsi |
Genre | aforismi |
Julkaistu | 1919 Ultra-lehti, 1920 Schildt |
Suomennos | |
Kustantaja | Into |
Julkaistu | 2013 |
Ulkoasu | nidottu |
Sivumäärä | 72 |
ISBN | 978-952-264-240-0 |
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
Kaikkiin neljään tuuleen on Edith Södergranin aforismeja sisältävä teos, jonka on suomentanut Hilja Mörsäri ja kustantanut Into vuonna 2013.
Teokseen sisältyy ruotsiksi ja suomeksi aforismisikermät Kirjavia havaintoja (Brokiga iaktagelser, 1919) ja Ajatuksia luonnosta (Tankar om naturen, 1922) sekä Södergranin suomeksi kirjoittama mietelmällinen proosateksti, jota ei ole aiemmin julkaistu suomeksi. Lisäksi kirjassa on Södergrania käsittelevä Mörsärin kirjoitus.[1][2]
Teos kuuluu Suomen aforismiyhdistyksen Pilke-julkaisusarjaan.[3]
Teoksen syntyyn vaikutti Södergranin tiukka taloustilanne. Se oli valmiina jo Ruusualttarin ilmestyessä. Kustantaja halusi kuitenkin irrottaa erikseen runot ja aforismit, ja niin ilmestyi ensin runokokoelma Tulevaisuuden varjo (Framtidens skugga, 1920) ja aforismit kokoelmana Brokiga iaktagelser. Suomeksi aforismit ilmestyvät ensi kerran tässä kokoelmassa. Ajatuksia luonnosta -osuus ilmestyi alkujaan Ultrassa.[2]
Kiiltomato.netin arvostelussa Jani Saxell huomauttaa, että Södergran on aforismeissaan ”häkellyttävän paljas ja intiimi”, riisuu niistä ”kaiken turhan tiedon krumeluurit”. Kuitenkin hänestä tuntuu, että aforismit ovat ikään kuin keskentekoisia, ”että ollaan muistiinpanojen ja tekstiaihioiden äärellä”. Hän kiittää suomentaja Hilja Mörsärin työtä hienoksi.[2]