Kaikkivaltius

Nykyään Kaikkivaltius on aihe, joka on saavuttanut suurta merkitystä yhteiskunnassa. Tekniikan ja globalisaation myötä Kaikkivaltius:stä on tullut keskeinen keskustelunaihe eri alueilla politiikasta populaarikulttuuriin. Koska Kaikkivaltius on edelleen kiinnostuksen kohteena, tästä aiheesta käydään yhä enemmän keskustelua. Kuitenkin sen tärkeydestä huolimatta Kaikkivaltius:stä on edelleen monia tuntemattomia ja ristiriitaisia ​​mielipiteitä, minkä vuoksi on välttämätöntä käsitellä tätä asiaa yksityiskohtaisesti analysoimalla sen eri puolia ja näkökulmia. Tässä artikkelissa tutkimme Kaikkivaltius:n eri puolia ja sen vaikutuksia tämän päivän yhteiskuntaan.

Kaikkivaltius eli kaikkivoipuus (omnipotenssi, lat. omni potens ’kaikkeen kykenevä’) tarkoittaa rajoittamatonta mahtia. Monoteistisissa uskonnoissa (esimerkiksi kristinusko ja islam) yleensä uskotaan yhdellä Jumalalla olevan vallan mihin tahansa. Usein tällaisella Jumalalla ajatellaan olevan kaikkivaltius, kaikkitietävyys, läsnäolo kaikkialla sekä täydellinen hyvyys.

Mitä kaikkivaltius tarkoittaa?

Eri ja jopa saman uskonnon edustajilla (esim. kristityillä) on keskenään erilaisia näkemyksiä siitä, mitä kaikkivaltius tarkoittaa. Seuraavassa luetellaan eräitä tällaisia näkemyksiä:

  1. Jumala pystyy mihin tahansa, mikä on loogisesti mahdollista tehdä.[1]
  2. Jumala pystyy mihin tahansa mitä hän päättää tehdä.[2]
  3. Jumala pystyy mihin tahansa mikä on hänen luonteensa mukaista (siis jos esimerkiksi jumalan luonteesta seuraa, että hänen sanansa ovat totuus, sitten jumala ei pysty valehtelemaan).
  4. Jumalan luonteeseen kuuluu olla konsistentti, ja siksi jumalalle olisi epäkonsistenttia rikkoa omia lakejaan ilman syytä.[3]
  5. Jumala voi tehdä mitä tahansa, mikä vastaa hänen kaikkitietävyyttään ja siten maailmansuunnitelmaansa.
  6. Jumala voi tehdä mitä vain, jopa loogisesti mahdottomia asioita (esimerkiksi luoda niin painavan kiven, ettei itse ikinä jaksa nostaa sitä, ja silti nostaa sen).

Monista käytetyistä jumalan määritelmistä seuraa, että näkökannat 2, 3 ja 4 ovat keskenään yhtäpitäviä (siis yksi ja sama kanta).

Näistä eroavaisuuksista huolimatta kaikkivaltiuteen sisältyy aina kyky puuttua maailman tapahtumiin jopa fysiikan lakeja rikkoen. Monet tieteilijät (esimerkiksi John Polkinghorne) katsovat em. konsistenssinäkemyksen olevan osa kaikkivaltiutta.[3]

Kaikkivaltiuden hylkääminen

Jotkut monoteistit katsovat, että Jumala ei ole tai ei edes voi olla kaikkivaltias tai että luodessaan olioita, joilla on vapaa tahto, jumala vapaaehtoisesti rajoitti kaikkivaltiuttaan.

Muun muassa eräissä juutalaisuuden (konservatiivijuutalaisuus ja reformijuutalaisuus) protestanttisuudenselvennä haaroissa Jumalan sanotaan vaikuttavaan maailmaan vain suostuttelemalla, ei pakolla tai ihmeillä. Tämä johtopäätös on usein filosofisten tai tekstuaalisten pohdintojen tulos.

Katso myös

Lähteet

 Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: ainakin amazon-linkit korvattava kirjojen "normaaleilla tiedoilla + lisättävä sivunnumerot + viitteet

Viitteet

  1. ↑ Esim. Aquinas: Summa Theologica
  2. ↑ Esim. St Augustine: City of God
  3. ↑ a b Tämä on Polkinghornen töiden yleinen teema, ks. esim. Polkinghornen Science and Religion.

Aiheesta muualla