Kaikuja Kajaanista
Nykymaailmassa Kaikuja Kajaanista on aihe, joka on saanut suurta merkitystä ja mielenkiintoa. Olipa kyse sen vaikutuksesta yhteiskuntaan, sen historiallisesta merkityksestä tai vaikutuksesta populaarikulttuuriin, Kaikuja Kajaanista on kiinnittänyt kaikenikäisten ja -taustaisten ihmisten huomion. Tässä artikkelissa tutkimme tätä kiehtovaa ilmiötä perusteellisesti, analysoimme sen monia puolia ja sen kehitystä ajan myötä. Kaikuja Kajaanista on jättänyt lähtemättömän jäljen nykymaailmaan päivittäisen elämän merkityksestä laajemmilla alueilla, ja se ansaitsee tarkastelun ja ymmärtämisen kaikessa monimutkaisuudessaan.
Kaikuja Kajaanista (vuosina 1916–1919 Kajaanin Kaiku ja vuosina 1919–1920 Ylimaa) oli Kajaanissa vuosina 1905–1920 ilmestynyt sanomalehti[1].
Kaupungin vanhasuomalaiset perustivat Kaikuja Kajaanista nuorsuomalaisen Kajaanin Lehden vastapainoksi. Vuonna 1916 sen taustalle muodostettiin uusi kirjapainoyhtiö ja lehti sai nimen Kajaanin Kaiku. Suomen itsenäistymisen jälkeen lehti oli kokoomuslainen ja uuden lehtiyhtiön myötä sen nimeksi tuli Ylimaa. Kainuun Sanomien varjoon jääneet Ylimaa ja edistyspuolueen Kajaanin Lehti yhdistettiin vuonna 1920 porvarillisiksi Kajaanin Uutisiksi.[1]
Kolmesti viikossa ilmestyneen lehden levikki oli 1800 kappaletta vuonna 1914. Sen päätoimittajina työskentelivät Juuso Hyvärinen (1906–1918), Väinö S. J. Laamanen (1918–1919) ja Matti Klemola (1919–1920).[1]
Lähteet
- ↑ a b c Suomen lehdistön historia 5: Hakuteos Aamulehti – Kotka Nyheter, s. 235. Kuopio: Kustannuskiila Oy, 1988. ISBN 951-657-239-1