Kainastonjoki

Nykymaailmassa Kainastonjoki:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monille ihmisille. Kainastonjoki herättää usein keskustelua ja kiistaa, mikä herättää laajaa kiinnostusta sen ymmärtämiseen ja analysointiin. Kautta historian Kainastonjoki:llä on ollut keskeinen rooli yhteiskunnassa ja se on vaikuttanut moniin nykyajan elämän osa-alueisiin. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Kainastonjoki:n eri puolia ja analysoimme sen vaikutusta tänään ja sen merkitystä tulevaisuuden kannalta.

Kainastonjoki
Kainastonjoki Kauhajoen Aronkylässä.
Kainastonjoki Kauhajoen Aronkylässä.
Laskupaikka Kauhajoki, Aronkylä, Kauhajoki[1]
Maat Suomi
Pituus 24[1] km
Kainastonjoen ylittävä silta Kauhajoen Aronkylässä.

Kainastonjoki on 24 kilometrin pituinen joki Kauhajoella.[2] Joki saa alkunsa Vehkaluoman ja Norinluoman yhtyessä Kainastonjokeen Kauhajoen luoteisosassa.[1] Kokonkylässä jokeen yhtyy 44 kilometriä pitkä[3] Päntäneenjoki.[2] Kainastonjoki laskee Kauhajokeen Aronkylässä. Jokeen ei ole yhteydessä ainuttakaan järveä.[1] Joki kuuluu Kyrönjoen vesistöalueeseen.[1]

Kainastonjoen vedenlaatu oli 2000-luvun alussa välttävä.[4] Joelle tyypillistä ovat korkeat ravinne- ja humuspitoisuudet.[5] Kainastonjoen yläosassa vedenlaatuun vaikuttavat varsinkin soilta ja metsistä tulevat vedet.[5] Myös metsätalous, maatalous ja turvetuotanto aiheuttavat ravinteiden, orgaanisten aineiden ja kiintoaineiden huuhtoutumista jokeen.[5]

Joen yläosassa ympäröivä maisema on yhtenäistä ja alavaa viljelyslakeutta. Kainastonjoen yläosan valuma-alueen peltoprosentti on noin 40. Joki on yläosastaan suurimmaksi osaksi tukkoinen ja kapea.[1]

Tavallisia Kainastonjoen kaloja ovat kivennuoliainen, särki ja hauki[3]. Myös muun muassa kiiski, ahven, made esiintyvät joessa.[3] Joessa on lisäksi hyvin pieni harjus- ja taimenkanta.[3]

Suurimmaksi osaksi joen virkistyskäyttö on kalastusta, veneilyä ja uintia, vaikka uimapaikkoja joessa on varsin niukasti.[6]

Kainastonjoen ylittävän Kattilakosken sillan läheisyydessä käytiin Suomen sodan aikana 28. heinäkuuta 1808 Ruotsin voittoon päättynyt Aron kahakka.[7]

Lähteet

  1. ↑ a b c d e f Vesistön yleiskuvaus 9.11.2004. Ymparisto.fi. Viitattu 23.1.2009.
  2. ↑ a b Karttatiimi Oy: Kauhajoen opaskartta 1:60 000. Kauhajoen kaupunki.
  3. ↑ a b c d Kainastonjoki eli Kauhajoki Ymparisto.fi. Viitattu 23.1.2009.
  4. ↑ Kuva ww. Kyrönjoen vedenlaatuluokitus 2000-luvun alussa (Ympäristöhallinnon tietokanta) Ymparisto.fi. Viitattu 23.1.2009.
  5. ↑ a b c Vedenlaatu 9.11.2004. Ymparisto.fi. Viitattu 14.10.2007.
  6. ↑ Virkistyskäyttö 9.11.2004. Ymparisto.fi. Viitattu 23.1.2009.
  7. ↑ Ruismäki, Liisa: Karttoja Kauhajoen taisteluista 1808. Kauhajoen Joulu 2008, 2008, 51. vsk, s. 6–7. Kauhajoki: Kauhajoki-Seura ry. ISSN 1458-4239

Aiheesta muualla