Kaisa-talo

Nykymaailmassa Kaisa-talo on aihe, joka on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Kaisa-talo on osoittautunut yleismaailmallisesti kiinnostavaksi aiheeksi joko yhteiskuntavaikutuksensa, populaarikulttuurin merkityksensä tai globaaliin talouteen kohdistuvan vaikutuksensa vuoksi. Ajan myötä kiinnostus Kaisa-talo:tä kohtaan kasvaa ja kehittyy, mikä osoittaa sen merkityksen nyky-yhteiskunnassa. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti kaikkia Kaisa-talo:een liittyviä näkökohtia sen alkuperästä sen nykyiseen vaikutukseen. Tarkoituksena on tarjota täydellinen ja ajantasainen yleiskatsaus tästä aiheesta.

Kaisa-talo
Kaisa-talon julkisivu Kaisaniemenkadun puolelta. Oikealla Kaisaniemen metroaseman sisäänkäynti, jonka molemmilta puolilta johtavat portaat Vuorikadulle.
Kaisa-talon julkisivu Kaisaniemenkadun puolelta. Oikealla Kaisaniemen metroaseman sisäänkäynti, jonka molemmilta puolilta johtavat portaat Vuorikadulle.
Sijainti Helsinki
Koordinaatit 60.1714°N, 24.9477°E
Rakennustyyppi kirjasto
Valmistumisvuosi 2012
Suunnittelija Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy (AOA)
Urakoitsija SRV Rakennus O
Omistaja Helsingin Yliopistokiinteistöt
Käyttäjä Helsingin yliopisto
Julkisivumateriaali lasi, tiili

Kritiikin Kannukset 2012

Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Kaisa-talo on Helsingin Kaisa­niemen­kadun varrella sijaitseva Helsingin yliopiston rakennus, jossa toimii yliopiston pää­kirjasto. Rakennukseen on keskitetty yliopiston keskustassa toimivien tiedekuntien kirjastopalvelut. Sen alakerrassa on myös myymälätilaa. Rakennus avattiin 3. syyskuuta 2012.[1]

Rakennuksen pää- ja arkkitehtisuunnittelusta vastasi Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy (AOA) ja pääurakoitsijana toimi SRV Rakennus Oy. Suomen Tasolasiyhdistys ry ja Suomen Arkkitehtiliitto ry (Safa) valitsivat rakennuksen vuoden 2012 lasirakenteeksi.[2] Lisäksi Suomen arvostelijain liitto ry SARV myönsi vuoden 2012 Kritiikin Kannukset -palkinnon rakennuksen suunnitelleille arkkitehdeille Selina Anttiselle ja Vesa Oivalle. Kritiikin Kannukset annettiin ensimmäistä kertaa pitkän historiansa aikana rakennustaiteelle.[3] Anttinen ja Oiva saivat vuonna 2013 myös arkkitehtuurin valtionpalkinnon.[4]

Rakennuksen paikalta purettiin Kauppakeskus Kaisa -niminen tavaratalo, joka oli valmistunut kahdessa osassa 1973 ja 1984.

Rakennuksen kolmannessa kerroksessa on Terhi Ekebomin ja Jenni Ropen tekemä taideteos Pienet maailmat, joka on valmistunut Valtion taideteostoimikunnan tilaustyönä ja kuuluu valtion taidekokoelmaan.[5]

  • Kaisa-talo Vuorikadulta katsottuna.
    Kaisa-talo Vuorikadulta katsottuna.
  • Terhi Ekebom ja Jenni Rope, Pienet maailmat, 2012.
    Terhi Ekebom ja Jenni Rope, Pienet maailmat, 2012.

Lähteet

  1. ↑ Anne Viljamaa: Kaisa-talon kirjasto avaa ovensa Oma kaupunki, Helsingin Sanomat. Arkistoitu 6.9.2012. Viitattu 4.9.2012.
  2. ↑ Helsingin yliopiston kirjaston Kaisa-talo valittiin vuoden 2012 lasirakenteeksi 24.04.2012. Rakennuslehti. Viitattu 25.5.2012.
  3. ↑ Kritiikin Kannukset -palkinto ensimmäistä kertaa arkkitehtuurille 26.04.2012. Suomen arvostelijain liitto ry. Viitattu 24.01.2013.
  4. ↑ Ministeri Arhinmäki jakoi arkkitehtuurin, muotoilun ja taiteen valtionpalkinnot 15.11.2013. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Arkistoitu 27.11.2014. Viitattu 14.11.2014.
  5. ↑ Eeva-Liisa Viitala: Pienet maailmat kytkeytyvät toisiinsa uudessa pääkirjastossa HULib News. 6.9.2012. Helsingin yliopiston kirjasto. Viitattu 12.7.2014.

Aiheesta muualla