Kaksipäinen kotka
Tässä artikkelissa aiomme sukeltaa Kaksipäinen kotka:n kiehtovaan maailmaan. Sen alkuperästä vuosien mittaan tapahtuvaan kehitykseen sukeltamme kaikkeen, joka liittyy Kaksipäinen kotka:een. Analysoimme sen vaikutusta yhteiskunnan eri osa-alueisiin, sen vaikutusta ihmisten elämään ja sen merkitystä nykytilanteessa. Lisäksi tutkimme erilaisia näkökulmia ja asiantuntijoiden mielipiteitä aiheesta Kaksipäinen kotka, tavoitteenamme tarjota globaali ja täydellinen näkemys tästä jännittävästä aiheesta. Epäilemättä Kaksipäinen kotka on aihe, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi ja josta voi aina oppia jotain uutta.
Kaksipäinen kotka tai kaksoiskotka[1] on erityisesti vaakunoissa ja valtiollisena vertauskuvana käytetty vallan ja sotilaallisen mahdin symboli.[2] Sitä on käytetty useissa eri kulttuureissa ja useina eri aikakausina.
Käyttö eri kulttuureissa
Kaksipäinen kotka toimi itä-Rooman valtakunnan eli Bysantin Palaiologos-hallitsijasuvun vaakunana. Se on myös tunnettu Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan tunnuksena. Kaksipäinen kotka on kuitenkin muinainen tunnus, jo sumerilaisilta ja heettiläisiltä ajoilta. Kaksipäisen kotkan muinainen versio on myös Gandaberunda (myös Berunda-nimellä) joka on hindutaruston taikavoimia omaava kaksipäinen lintu. Venäjän lisäksi kaksipäinen kotka periytyi Albanian, Itävallan ja Serbian tunnuksiksi. Kaksoiskotka on myös muun muassa Saksan ja Albanian valtiollinen vaakunaeläin.[2]
Venäjä
Bysantin sortumisen jälkeen viimeisen keisarin veljentyttären Sofia Palaiologoksen nainut Venäjän tsaari Iivana III julisti Venäjän kolmanneksi Roomaksi ja Bysantin seuraajaksi. Kaksipäisestä kotkasta tuli Venäjällä valtiollinen symboli ja vanhimmat korkokuvat ovat vuonna 1492 valmistuneessa Moskovan Kremlin Fasettipalatsin pääsalissa. Kaksoiskotka oli valtion vaakunassa aina vuoteen 1917 saakka. Tuolloin keisarivallan sortuessa ja väliaikaisen hallituksen tullessa valtaan, poistettiin vaakunasta kaksipäisen kotkan kruunut. Lokakuun vallankumouksessa samana vuonna valta siirtyi Leninin bolševikeille, jotka poistivat kaksipäisen kotkan kokonaan käytöstä.
Bolševikkien voitettua Venäjällä syttynyt sisällissota, muodostettiin vuonna 1922 uusi valtio, Neuvostoliitto. Neuvostoliitto käytti tunnuksenaan sirppiä ja vasaraa, joka oli tunnettu työväen tunnus. Sirppi ja vasara oli käytössä sekä maan lipussa että vaakunassa ja muissa valtiollisissa yhteyksissä.
Neuvostoliiton hajottua vuonna 1991 Venäjä itsenäistyi uudelleen. Venäjällä otettiin käyttöön uusi vaakuna, jossa on käytössä vanha tunnus, kaksipäinen kotka.
Suomi
Suomessa kaksoiskotka on veistoksissa Keisarinnankivi (1835) ja Pekka Jylhän veistoksessa Olen itä olen länsi (1999).
Galleria
-
Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan lippu -
Kaksipäinen kotka Bysantin aikaan -
Gandaberunda Rameshwara temppelin kattoveistoksena Keladissa, Shivamoggassa -
Gandaberunda-Koristekuva Brihadeeswarar-temppelissä -
Kaksipäinen kotka Venäjän keisarikunnan viimeisessä vaakunassa -
Kaksipäinen kotka Venäjän nykyisessä vaakunassa -
Gandaberunda vaakuna -
Gandaberunda Karnatakan vaakunassa, Intia -
Gandaberunda, Lalitha Mahal Palace Hotel -
Hans Burgkmairin puupiirros "Quaternion Eagle" v. 1510, jossa kaksipäinen kotka sisältäen Pyhän Rooman valtakunnan valtioiden vaakunat -
Muinainen turkkilainen kaksipäinen kotka -
Albanian tunnus -
Itävallan vaakuna -
Balogh, Unkari -
Palaiologos-dynastian vaakuna -
Saksan liittovaltio -
Kreikan ortodoksikirkon lippu
-
Montenegron vaakuna -
Serbialainen vaakuna -
Espanjalainen vaakuna -
SS-divisioona Skanderbegin tunnus
.svg)
_in_the_Rameshwara_temple_at_Keladi.jpg)
.jpg)
.png)
Lähteet
- ↑ kaksoiskotka suomisanakirja.fi. SuomiSanakirja.fi. Viitattu 26.10.2014.
- ↑ a b Biederman, Hans (toim. Pentti Lempiäinen): Suuri symbolikirja, s. 145-147. Helsinki: WSOY, 1993. ISBN 951-0-18537-X
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kaksipäinen kotka Wikimedia Commonsissa
