Kaksoisruokolehdykkäsoittimet

Tässä artikkelissa aiomme tutkia Kaksoisruokolehdykkäsoittimet:n vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan. Kaksoisruokolehdykkäsoittimet on ollut viime aikoina keskustelun ja keskustelun aiheena, sillä se on synnyttänyt ristiriitaisia ​​mielipiteitä ja herättänyt kiinnostusta laajassa väestössä. Tämän artikkelin aikana analysoimme Kaksoisruokolehdykkäsoittimet:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä sen vaikutukseen päivittäisen elämän eri osa-alueilla. Samoin tarkastelemme erilaisia ​​näkökulmia ja tutkimuksia, jotka valaisevat Kaksoisruokolehdykkäsoittimet:tä tavoitteenaan tarjota kattava näkemys tästä nykypäivän niin tärkeästä ilmiöstä.

Valmiita fagotin röörejä.

Kaksoisruokolehdykkäsoittimet ovat puhallinsoittimia, joiden ääni muodostuu ilman ja paineen muodostamasta värähtelystä ruokolehdyköiden välissä.[1] Ruo'ot saadaan jättiruoko (Arundo donax) nimisestä heinäkasvista jota kasvaa Välimeren ympäristössä.[2] Kaksoisruokolehdykät, eli röörit soittaja valmistaa useimmiten itse sitomalla ne yhteen siihen kehitetyllä tekniikalla.[2][3][4] Niitä valmistaa myös joukko ammattilaisia[5] sekä tehdään syntettisistä materiaaleista.

Nykysoittimista kaksoisruokolehdykkäsoittimia ovat oboe, oboe d’amore, englannintorvi ja fagotti.[6] Muinaissoittimista muun muassa skalmeija on tämäntyyppinen soitin.[7]

Lähteet

  1. ↑ Suomen Oboe- ja Fagottiseura: Soitinesittely suomenoboejafagottiseura.net. Viitattu 24.7.2018.
  2. ↑ a b Oboetietoa seidipalonen.fi. Arkistoitu 7.11.2017. Viitattu 24.7.2018.
  3. ↑ Röörinteko-ohje Seidin oboesivu. Arkistoitu 24.7.2018. Viitattu 24.7.2018.
  4. ↑ Clewer, Laura: Voi voi, kun teitä fagotisteja on niin vähän - Näkemyksiä Suomen musiikkioppilaitosten fagottioppilastilanteesta, s. 5–6. (Musiikkipedagogi (AMK) opinnäytetyö) Metropolia Ammattikorkeakoulu, 19.5.2014. Teoksen verkkoversio.
  5. ↑ the finest Arudo-donax plantations in the world Bassooncane.com. 2016. Viitattu 24.07.2018.
  6. ↑ Siironen, Markku: Fysiikan ja musiikin oppiaineintegrointi lukiotasolla, s. 42. (Pro gradu -tutkielma) Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto - Fysiikan laitos, 29.12.2014. Teoksen verkkoversio.
  7. ↑ Skalmeija Sonus Borealis - Soittimet. Viitattu 24.07.2018.

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kaksoisruokolehdykkä.