Tässä artikkelissa perehdymme Kaleton (Jämsä):n kiehtovaan maailmaan. Tutkimme Kaleton (Jämsä):n kaikkia olennaisia puolia sen alkuperästä sen vaikutuksiin nyky-yhteiskuntaan ja analysoimme sen vaikutuksia eri alueilla. Näillä linjoilla pyrimme ymmärtämään sen merkitystä ja sen kehittymistä ajan myötä sekä sen vaikutusta eri kulttuureihin ja yhteyksiin. Kaleton (Jämsä):stä on tullut yleinen kiinnostava aihe, minkä vuoksi sen merkitykseen ja kaikkiin sitä ympäröiviin ulottuvuuksiin on syytä syventyä. Liity kanssamme tälle matkalle Kaleton (Jämsä):n läpi ja katsotaan yhdessä kaikki mitä se sisältää.
Kaleton | |
---|---|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Keski-Suomi |
Kunnat | Jämsä |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
Valuma-alue | Kuoreveden alue (35.61) |
Laskujoki | oja Tervajärveen [1] |
Järvinumero | 35.614.1.002 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 111,4 m [1] |
Rantaviiva | 1,013 km [2] |
Pinta-ala | 3,971 ha [2] |
Saaria | ei saaria [1] |
|
Kaleton [2][1] on Keski-Suomessa Jämsässä Vessarinkulman kylän lähellä sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistöön.[2][1]
Järven pinta-ala on 4,0 hehtaaria ja se on 400 metriä pitkä ja 150 metriä leveä. Järvellä ei ole kartan mukaan saaria. Sen rantaviivan pituus on 1,0 kilometriä.[2][1][3].
Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Keuruun reitin valuma-alueen (35.6) Kuoreveden alueella (35.61), jonka Tervajärven valuma-alueeseen (35.614) se kuuluu.[2][1][4]
Tämä artikkeli on luotu automaattisesti, ja se saattaa sisältää ongelmia, kuten kieliopillisia virheitä tai aiheeseen kuulumattomia kuvia. Artikkelin loi JHokkanenBot -botti. |