Tässä artikkelissa aiomme sukeltaa Kalevi Häkkinen:n kiehtovaan maailmaan. Sen alkuperästä sen vaikutukseen nyky-yhteiskunnassa tutkimme kaikkia tähän aiheeseen liittyviä olennaisia näkökohtia. Seuraavilla riveillä analysoimme sen vaikutuksia eri alueilla, sen kehitystä ajan myötä sekä sen mahdollisia vaikutuksia tulevaisuudessa. Käsittelemme sekä sen myönteisiä että negatiivisia puolia tavoitteena antaa lukijalle täydellisempi ja tasapainoisempi käsitys Kalevi Häkkinen:stä. Liity kanssamme tälle matkalle ja löydä kaikki, mitä on tiedettävä tästä kiehtovasta aiheesta.
Kalevi Häkkinen | |
---|---|
![]() Kalevi Häkkinen kotipihallaan Hankasalmella vuonna 1964. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 12. maaliskuuta 1928 Hankasalmi |
Kuollut | 21. maaliskuuta 2017 (89 vuotta) Hankasalmi |
Uran tiedot | |
Laji | nopeuslasku, syöksylasku |
|
Paavo Kalevi ”Häkä” Häkkinen (12. maaliskuuta 1928 Hankasalmi – 21. maaliskuuta 2017 Hankasalmi[1]) oli suomalainen alppihiihtäjä ja nopeuslaskija, joka toi lajin Suomeen. Häkkinen teki urallaan useita ennätyksiä ja vielä 80 vuotta täytettyäänkin jatkoi työtään ja koulutti uusia lupauksia.
Häkkinen edusti Suomea talviolympiakisoissa Cortinassa 1956[2] ja sijoittui alppiyhdistetyssä sijalle 11[3].
1960-luvulla Häkkinen siirtyi nopeuslaskuun[2]. Vuonna 1964 Italian Cerviniassa hän teki ensimmäisen maailmanennätyksensä: 172,412 kilometriä tunnissa.[4] Sittemmin hän paranteli ennätystä useasti[4]. Häkkinen harjoitteli nopeuslaskua erikoisella menetelmällä: hän kiinnitti itsensä sukset jalassa auton katolle ja neuvoi kuljettajaa ajamaan yli kahta sataa[4][5]. Menetelmä säästi rahaa matkakuluissa[5].
Häkkisen virallinen nopeuslaskuennätys lumella oli 205,011 km/h, jonka hän laski 60-vuotiaana Les Arcsissa Ranskassa.[2] Mutta 63-vuotiaana Häkkinen kutsuttiin Albertvillen olympialaisiin avaamaan nopeuslaskurata, ja sen hän teki nopeudella 217 km/h[6]. Häkkinen otti osaa MM-kilpailuihin vielä yli seitsemänkymppisenä[7]. Nopeuslaskun hän lopetti vasta 75-vuotiaana[3].
1970-luvulla Häkkinen valmensi Suomen alppihiihtojoukkuetta kuusi vuotta.[2] Häkkinen antoi muun muassa maastohiihtäjille laskuoppia. Hän sai itse aikanaan ohjeita muun muassa ralliajaja Rauno Aaltoselta, joka neuvoi Häkkistä, että vauhtia pitää vähentää terävästi ja nopeasti, jos sitä on liikaa.[8]
Hän toimi myös Kansainvälisen hiihtoliiton nopeuslaskukomitean puheenjohtajana.[2]
Nopeuslaskun lisäksi hän harrasti ainakin syöksylaskua, pujottelua, mäkihyppyä, hiihtoa, suurpujottelua, seiväshyppyä, ralliautoilua ja suunnistusta[9].
Hankasalmella sijaitsevat Häkärinteet on nimetty hänen mukaansa. Häkkinen ei omistanut kyseistä yritystä. Häkkinen toimi aktiivisesti nuorisotyössä päihteitä ja dopingia vastaan. Vuonna 2000 Häkkiselle myönnettiin Pro Urheilu -tunnustuspalkinto[10]. Hän sai Hannu Koskivuori -mitalin vuonna 2005.[2] Häkkinen sai vuoden 2012 Suomen Urheilugaalassa erikoispalkinnon pitkästä urastaan[11].
Häkkisen perheeseen kuului puoliso ja kolme tytärtä[9].