Kalkki

Nykymaailmassa Kalkki on aihe, josta on tullut yhä tärkeämpi ja kiinnostavampi. Ajan mittaan Kalkki:stä on tullut vertailukohta lukuisille keskusteluille, tutkimukselle ja keskusteluille eri aloilla. Olipa kyseessä henkilökohtainen, ammatillinen, akateeminen tai sosiaalinen taso, Kalkki on herättänyt kiinnostuksen monissa ihmisissä. Tässä artikkelissa tutkimme Kalkki:een liittyviä eri näkökohtia ja analysoimme sen vaikutuksia, seurauksia ja tulevaisuuden näkymiä. Lisäksi tutkimme, kuinka Kalkki on vaikuttanut elämäämme ja miten se voi edelleen vaikuttaa tapaamme ajatella ja toimia tulevaisuudessa.

Tämä artikkeli käsittelee ainetta. Kalkki voi tarkoittaa myös ehtoollismaljaa.
Kalkki
Tunnisteet
CAS-numero 1305-78-8
PubChem CID 14778
Ominaisuudet
Molekyylikaava CaO
Moolimassa 56,08 g/mol
Ulkomuoto Valkoinen kiinteä aine
Sulamispiste 2 572 °C
Kiehumispiste 2 850 °C
Tiheys 3,35 g/cm3
Liukoisuus veteen 1,19 g/l (25 °C)
Kalkin kierto eri prosesseissa.

Kalkki eli kalsiumoksidi (CaO), josta käytetään myös nimiä poltettu kalkki tai sammuttamaton kalkki, on valkoinen emäksinen kiteinen yhdiste. Kalkkia valmistetaan esimerkiksi kalkkikivestä saatavasta kalsiumkarbonaatista kuumentamalla sitä kalkkiuunissa noin 1 100 °C:n lämpötilassa, jolloin siitä lohkeaa hiilidioksidia. Kalsiumoksidia muodostuu myös eräiden muiden kalsiumyhdisteiden, kuten kalsiumnitraatin kuumentamisen yhteydessä.[1]

CaCO3 → CaO + CO2.

Kalkkia käytetään sementin ja laastin valmistukseen sekä maataloudessa peltojen kalkitsemiseen. Se reagoi herkästi veden kanssa, jolloin syntyy kalsiumhydroksidia,[1] jota sanotaan myös sammutetuksi kalkiksi. Reaktio on tällöin seuraava:

CaO + H2O → Ca(OH)2.

Kalkin pH-arvo on 13.

Merkittävimmät esiintymisalueet

Lähteet

  1. ↑ a b Karamäki, E. M.: Epäorgaaniset kemikaalit, s. 200. Kustannusliike Tietoteos, 1983. ISBN 951-9035-61-3

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kalkki.