Kalkkimaan rautatieasema

Tässä artikkelissa aiomme syventyä aiheeseen Kalkkimaan rautatieasema, tutkimalla sen alkuperää, sen vaikutusta yhteiskuntaan ja sen merkitystä nykyään. Kalkkimaan rautatieasema on ollut tutkimuksen ja keskustelun aiheena useiden vuosien ajan, ja sen vaikutus ulottuu arjen eri osa-alueille kulttuurista politiikkaan ja teknologiaan. Näillä sivuilla tarkastelemme tarkemmin Kalkkimaan rautatieasema:n eri puolia ja sen kehittymistä ajan myötä. Lisäksi tarkastelemme sen roolia tämän päivän maailmamme muokkaajana ja miten se voi vaikuttaa tulevaisuuteen. Valmistaudu uppoutumaan kiehtovaan matkaan Kalkkimaan rautatieasema:n läpi ja löydä kaikki tästä aiheesta tiedettävä.

Kalkkimaa
Perustiedot
Lyhenne Kkk
Rataosa Liedakkala–Kalkkimaa
Sijainti 65°54.2′N, 024°27.9′E
Osoite Ruottalantie, 95460 Tornio
Kunta Tornio
Valtio Suomi
Etäisyydet Liedakkala 8 km
Avattu 1933
Lakkautettu 1.2.1982
 • tavaraliikenne  1.2.1982
Liikenne ennen lakkautusta
Liikennöitsijä(t) Valtionrautatiet
Tavaraliikenne kaivoksen toimintaan liittyvää kalkkikiven kuljetusta
Asemarakennus
Tyyppi laiturirakennus
Suunnittelija Thure Hellström
Materiaali puu
Rakennettu Näätsaareen 1927,
siirretty Kalkkimaalle 1932
Purettu kyllä

Kalkkimaan rautatieasema (lyh. Kkk)[1] oli rautatieasema Tornion kaupungin (entisen Alatornion kunnan) Kalkkimaan kylässä Lapin maakunnassa rataosalla Liedakkala–Kalkkimaa. Liikennepaikka palveli pääasiassa Kalkkimaan dolomiittikalkkilouhoksen kuljetustarpeita.

Kalkkimaan asemarakennuksena toimi Thure Hellströmin suunnittelema laiturirakennus. Rakennus pystytettiin alun perin Näätsaareen vuonna 1927, josta se siirrettiin Kalkkimaalle 1932. Asemarakennus on myöhemmin purettu.[2]

Kaupallinen tavaraliikenne lakkautettiin yhtä aikaa liikennepaikan kanssa 1. helmikuuta 1982.[3]

Lähteet

  1. Liikennepaikkojen välimatkat, s. 51. Helsinki: Valtionrautatiet, 1.11.1977.
  2. Mika Vähä-Lassila: Laurila-Salla (kohta Kalkkimaa) Asemarakennukset. Viitattu 5.1.2009.
  3. Liikennepaikat (haku termeillä "Nimi: Kalkkimaa") Vaunut.org. Resiina-lehti. Viitattu 6.1.2010.