Tämän päivän artikkelissa aiomme sukeltaa Kalle Kauppi:n jännittävään maailmaan. Tutkimme kaikkia Kalle Kauppi:een liittyviä näkökohtia sen alkuperästä sen merkitykseen nykypäivänä ymmärtääksemme sen tärkeyden ja sen, kuinka se on vaikuttanut eri alueisiin. Koko tämän kirjoituksen aikana analysoimme sen eri puolia, käymme läpi sen historialliset vaikutukset, sen vaikutuksen nykyiseen yhteiskuntaan ja sen tulevaisuudennäkymiin. Kalle Kauppi on jännittävä aihe, joka ansaitsee tutkimisen perusteellisesti, ja tässä artikkelissa pyrimme syventymään kaikkiin olennaisiin näkökohtiin tarjotaksemme täydellisen ja rikastuttavan näkemyksen Kalle Kauppi:stä.
Kalle Kauppi | |
---|---|
![]() |
|
Suomen kauppa- ja teollisuusministeri | |
Kallion IV hallitus
7.10.1936–12.3.1937 |
|
Edeltäjä | Atte Arola |
Seuraaja | Väinö Voionmaa |
Suomen opetusministeri | |
Linkomiehen hallitus
5.3.1943–8.8.1944 Hackzellin hallitus 8.8.1944–21.9.1944 Urho Castrénin hallitus 21.9.1944–17.11.1944 |
|
Edeltäjä | Antti Kukkonen |
Seuraaja | Uuno Takki |
Kansanedustaja | |
25.1.1943–20.7.1951
|
|
Ryhmä/puolue | Kansallinen Edistyspuolue |
Vaalipiiri | Uudenmaan läänin vaalipiiri |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 10. maaliskuuta 1892 Heinolan maalaiskunta |
Kuollut | 29. lokakuuta 1961 (69 vuotta) Helsinki |
Ammatti |
rehtori professori |
Tiedot | |
Puolue | Kansallinen Edistyspuolue |
|
Kalle Kauppi (10. maaliskuuta 1892 Heinolan maalaiskunta – 29. lokakuuta 1961 Helsinki) oli suomalainen professori sekä Edistyspuolueen kansanedustaja ja ministeri. Kauppi toimi Kauppakorkeakoulun rehtorina vuosina 1939–1945 ja 1957–1961. Hän oli myös korkeakoulun kauppaoikeuden professori.
Kaupin vanhemmat olivat maanviljelijä Johan Kauppi ja Karolina Mansikkala. Hänen ensimmäinen puolisonsa vuosina 1925−1936 oli Alma Alila Sederström ja toinen vuodesta 1945 Rauha Penttala.[1]
Kauppi valmistui ylioppilaaksi 1911 ja suoritti filosofian kandidaatin tutkinnon 1914 ja molempien oikeuksien kandidaatin tutkinnon 1919. Hän sai varatuomarin arvon 1921 ja suoritti vielä molempien oikeuksien lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot 1927. Kauppi sai lisäksi kauppatieteiden kunniatohtorin arvon Helsingin kauppakorkeakoulusta vuonna 1961.[1]
Kauppi toimi Viikkolehti Liikeapulaisen vt. päätoimittajana 1911–1912, Kauppalehden aputoimittajana 1915 ja asianajajana Lahdessa 1919–1922. Hän oli Helsingin kauppakorkeakoulun kauppaoikeuden vt. professori 1927–1929, kauppaoikeuden professori 1929–1961, rehtori 1939–1945 ja 1957–1961 sekä vararehtori 1952–1957. Tämän ohella Kauppi toimi myös Yhteiskunnallisen korkeakoulun yksityis- ja talousoikeuden vt. opettajana 1929–1930 ja 1932–1933, puolustusministeriön lainopillinen neuvonantajana ja toimistopäällikkönä 1939–1940 sekä päämajan lainopillinen neuvonantajana 1941–1943.[1]
Politiikassa Kauppi oli Kansallisen Edistyspuolueen kansanedustajana Uudenmaan läänin vaalipiiristä 1943–1951. Hän tuli edustajaksi A. K. Cajanderin tilalle 25. tammikuuta 1943. Kauppi oli kauppa- ja teollisuusministerinä Kallion IV hallituksessa 1936–1937. Opetusministerinä hän toimi Linkomiehen, Hackzellin ja Urho Castrénin hallituksissa 1943–1944.[1][2]
Kauppi oli myös presidentin valitsijamies vuosien 1931 ja 1943 presidentinvaaleissa ja kunnallispolitiikassa hän oli mukana Lahden ja Helsingin kaupunginvaltuuston jäsenenä.[1]
Edeltäjä: Atte Arola |
Suomen kauppa- ja teollisuusministeri 1936−1937 |
Seuraaja: Väinö Voionmaa |
Edeltäjä: Antti Kukkonen |
Suomen opetusministeri 1943−1944 |
Seuraaja: Uuno Takki |