Kanadan pääministeri
Tässä artikkelissa tutkimme Kanadan pääministeri:tä perusteellisesti ja käsittelemme tähän aiheeseen liittyviä eri näkökohtia. Analysoimme sen vaikutusta yhteiskuntaan, sen merkitystä nykyään ja sen kehitystä ajan myötä. Samoin tarkastelemme Kanadan pääministeri:n ympärillä olevia erilaisia mielipiteitä ja näkökulmia tarjoamalla kattavan ja tasapainoisen näkemyksen. Monitieteisen lähestymistavan avulla käsitellään historiallisia, sosiologisia, taloudellisia ja kulttuurisia näkökohtia tavoitteena tarjota lukijalle täydellinen ja rikastuttava käsitys Kanadan pääministeri:stä. Lisäksi esitellään tapaustutkimuksia, todistuksia ja asiaankuuluvaa dataa, jotka rikastavat tätä tutkimusta. Älä missaa tätä täydellistä Kanadan pääministeri-tutkimusta!
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. Tarkennus: Lähes lähteetön |
| Kanadan pääministeri | |
|---|---|
|
Premier ministre du Canada Prime Minister of Canada | |
 | |
 Mark Carney | |
| Virka-asunto |
24 Sussex Drive, Ottawa Harrington Lake, Gatineau Park |
| Nimittäjä | Kanadan kenraalikuvernööri |
| Perustettu | 1. heinäkuuta 1867 |
| Ensimmäinen | John A. Macdonald |
| Kotisivut | www.pm.gc.ca |
Kanadan pääministeri (engl. Prime Minister of Canada, ransk. Premier ministre du Canada) on Kanadan hallituksen de facto päämies. Virkaa ei muodollisesti ole Kanadan perustuslaissa, jossa toimeenpanovalta on annettu kenraalikuvernöörille. Virka kehittyi 1800-luvun puolivälin paikkeilla. Ministerit nimittää kenraalikuvernööri, joka hallituksen vakauden taatakseen kutsuu puolueen, jolla on eniten edustajanpaikkoja alahuoneessa, johtajan muodostamaan hallituksen. Pääministerin täytyy olla Kanadan kansalainen ja vähintään 18 vuotta vanha.
Nykyinen pääministeri Mark Carney on Kanadan 24:s pääministeri. Hän vannoi virkavalan 14. maaliskuuta 2025.[1] Liberaalipuolue sai vuonna 2015 järjestetyissä parlamenttivaaleissa 184 edustajanpaikkaa 338:sta.
Virkakausi
Pääministerillä ei ole määrättyä virkakautta. Virasta joutuu eroamaan ainoastaan silloin, kun oppositiopuolue saa vaaleissa enemmistön edustajanpaikoista. Jos pääministerin puolue häviää epäluottamuslauseen, voi pääministeri erota ja antaa näin toiselle puolueelle mahdollisuuden muodostaa hallitus, mutta useimmiten hän pyytää kenraalikuvernööriä hajottamaan parlamentin ja järjestämään vaalit. Jos oppositiopuolue saa vaaleissa enemmistön, hallitseva pääministeri voi yrittää saada toisen puolueen tuen säilyttääkseen luottamuksen, tai erota ja antaa näin voittaneen puolueen muodostaa hallitus. Jälkimmäinen vaihtoehto on ollut yleinen menettely viime vuosina, mutta ei ole perustuslaillisesti vaadittua.
Alahuoneen edustajanpaikkojen vaalit järjestetään yleensä viiden vuoden välien, mutta pääministeri voi pyytää kenraalikuvernööriä järjestämään vaalit milloin tahansa. Yksikään kenraalikuvernööri ei ole kieltäytynyt kyseisestä pyynnöstä vuoden 1926 jälkeen. Kun enemmistöhallitus on vallassa, pidetään vaalit tavallisesti 3,5–5 vuoden päästä edellisistä vaaleista. Jos vallassa on vähemmistöhallitus, voi alahuoneen epäluottamuslause johtaa pikaisiin vaaleihin.
Tehtävät ja valtuudet
Kanadan pääministeri on valtion vaikutusvaltaisin henkilö. Häntä luullaankin usein Kanadan valtionpäämieheksi: vuonna 2008 tehdyn kyselyn mukaan 42 prosenttia kanadalaisista uskoi, että maan valtionpäämies on pääministeri. Tosiasiassa valtionpäämies on monarkki – tämän tiesi vain 24 prosenttia.[2] Kenraalikuvernööri edustaa monarkkia Kanadassa, mutta nykyään pääministerin valtaoikeudet käsittävät pitkälti sellaisia virkatehtäviä, jotka kuuluvat perustuslain mukaan kenraalikuvernöörille. Kenraalikuvernööri toimiikin nykyään usein vain keulakuvana. Pääministerin tarkoitus, virkatehtävät, velvollisuudet ja toimivaltuudet muodostettiin valtioliittosopimuksessa käyttäen mallina Britannian pääministerin virkaa. Vuosien aikana Kanadan pääministerin rooli on kuitenkin kehittynyt saaden pääasiassa lisää toimivaltaa.
Pääministerillä on merkittävä rooli Kanadan parlamentin hyväksymässä lainsäädännössä. Suurin osa lainsäädännöstä on peräisin kabinetista, jonka pääministeri on nimittänyt suureksi osaksi oman puolueensa edustajista. Kabinetin täytyy olla kaikista päätöksistä yksimielinen, mutta käytännössä pääministeri päättää onko yksimielisyys saavutettu vai ei. Alahuoneen jäsenen odotetaan noudattavan puoluekuria tiukasti, ja äänestäminen puolueen kantaa vastaan voi johtaa kurinpidollisiin toimiin, jopa puolueesta erottamiseen.
Koska monarkki tai kenraalikuvernööri noudattaa lähes aina ministeriensä neuvoja, nimittää pääministeri yleensä ennen kaikkea seuraavat virat:
- kabinetin jäsenet
- Kanadan korkeimman oikeuden avoimet paikat
- senaatin avoimet paikat
- valtion omistamien yhtiöiden johtajat, jotka pääministeri voi vaihtaa milloin tahansa
- kaikki suurlähettiläät
- kenraalikuvernöörin
- provinssien 10 varakuvernööriä ja territorioiden kolme komissaaria
- noin 3 100 muuta hallintovirkaa, joista suurimman osan nimittää pääministerin henkilökunta hänen suostumuksellaan.
Katso myös
Lähteet
- ↑ Paula Tapiola, Puolet Kanadan uuden hallituksen ministereistä naisia, Yle.fi, uutiset 5.11.2015
- ↑ In Wake of Constitutional Crisis, New Survey Demonstrates that Canadians Lack Basic Understanding of our Country’s Parliamentary System (PDF) 15.12.2008. Ipsos Reid. Arkistoitu 16.12.2008. Viitattu 24.9.2015. (englanniksi)