Nykymaailmassa Kanavanippu F:stä on tullut erittäin tärkeä ja laajaa yleisöä kiinnostava aihe. Tekniikan kehittymisen ja yhteiskunnan jatkuvien muutosten myötä Kanavanippu F on vaikuttanut merkittävästi elämän eri osa-alueisiin. Sekä henkilökohtaisella että maailmanlaajuisella tasolla Kanavanippu F on synnyttänyt keskusteluja, pohdiskeluja ja toimia, jotka pyrkivät ymmärtämään ja tehokkaasti käsittelemään tämän aiheen tuomia haasteita ja mahdollisuuksia. Tässä artikkelissa tutkimme Kanavanippu F:n eri puolia sen alkuperästä sen vaikutukseen nykymaailmassa tavoitteenamme tarjota kattava näkemys, joka kutsuu pohdiskelemaan ja vuoropuheluun.
Kanavanippu F on Digitan maksullinen kanavanippu.[1]
Valtioneuvosto myönsi 1. syyskuuta 2010 mennessä tehdyistä hakemuksista ensimmäiset toimiluvat ajalle 1. tammikuuta 2011 – 31. joulukuuta 2016. Luvanhaltijan oli aloitettava ohjelmatoiminta 1. maaliskuuta 2011 mennessä.
Kanavanippu F:n tiedonsiirtonopeus on 37,2 Mb/s. Tämä siirtokyky voidaan jakaa viiteen teräväpiirtokanavaan, joista jokaisen siirtonopeus on 6,3 Mb/s, yhteensä 31,5 Mb/s. Jäljelle jäävä 5,7 Mb/s voidaan jakaa tavallisen erottelukyvyn kanaville, joista jokainen edellyttää 1,5 Mb/s -tiedonsiirtonopeutta. Yhden teräväpiirtokanavan kaistaleveydellä voidaan toteuttaa neljä tavallisen terävyyden televisiokanavaa valinnaisesti.
Suomessa 2009-2010 yleisesti käytössä olevat digitaalitelevisiot ja digitaalimuuntimet (digiboksit) eivät kykene käsittelemään DVB-T2-tekniikalla toteutettuja televisiolähetyksiä. Tämän vuoksi näitä lähetyksiä varten on hankittava siihen erikseen valmistetut laitteet.[2] Islannin, Irlannin, Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan televisioyhtiöiden ja maanpäällisten televisioverkko-operaattoreiden yhteinen forum, NorDig, on määritellyt pohjoismaiseen DVB-T2:een liittyviä laitteilta odotettavia minimivaatimuksia.[3]