Kansainvälinen

Nykymaailmassa Kansainvälinen on erittäin tärkeä aihe, joka on kiinnittänyt tutkijoiden, ammattilaisten ja suuren yleisön huomion. Perustamisestaan ​​lähtien Kansainvälinen:llä on ollut keskeinen rooli yhteiskunnassa ja se on synnyttänyt keskusteluja, kiistoja ja merkittäviä muutoksia eri alueilla. Kautta historian Kansainvälinen on kehittynyt ja sopeutunut nykymaailman muutoksiin ja vaikuttanut ihmisten vuorovaikutukseen, ajatteluun ja toimintaan. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia ​​Kansainvälinen:een liittyviä näkökohtia, analysoimme sen vaikutuksia nykyään ja pohdimme sen merkitystä tulevaisuudessa.

Tämä artikkeli kertoo laulusta. KOM-teatterin albumista Kansainvälinen on eri artikkeli.

Kansainvälinen (Internationaali, ransk. L’Internationale) on maailman kuuluisin työväenlaulu ja yksi maailman tunnetuimmista lauluista. Laulussa on tiivistetty vanhan työväenliikkeen keskeiset ajatukset.[1] Sitä ovat käyttäneet eri maissa sosialistit, kommunistit ja anarkistit tunnuslaulunaan.

Historia

Kansainvälisen alkuperäiset ranskankieliset sanat kirjoitti ranskalainen runoilija Eugène Pottier vuonna 1871 Pariisin kommuunin kukistumisen aikoihin, ja sävelmän laati belgialaissyntyinen ranskalainen mallipuuseppä Pierre Degeyter vuonna 1888.[2][1] Kappale esitettiin ensimmäisen kerran vuonna 1888 eräässä työläiskuorojen kilpailussa ja se julistettiin työväestön kansainväliseksi marssiksi vuonna 1900.[2]

Kansainvälinen käännettiin useille kielille, saksaksi ensi kerran vuonna 1901 ja venäjäksi 1902. Venäjänkielinen versio oli Neuvostoliiton kansallislauluna vuosina 1922–1944, minkä jälkeen sen korvasi Neuvostoliiton hymni.[2]

Suomessa

Laulun käänsivät suomeksi myöhemmin kuuluisuuteen nousseet sosiaalidemokraatit Otto Wille Kuusinen, Yrjö Sirola ja Sulo Wuolijoki sekä heidän opiskelutoverinsa Pertti Uotila. Kääntäjistä Uotilaa ei usein edes mainita, mikä johtunee hänen myöhemmästä oikeistolaisesta toiminnastaan muun muassa sisällissodan valkoisena upseerina.[3] Suomennos julkaistiin ensimmäisen kerran Työmies-lehdessä 28. toukokuuta 1905.[1] Siitä tuli Suomen työväenliikkeen keskuudessa tunnettu hyvin nopeasti.

Alkuperäinen suomennos käsitti vain viisi kappaleen kuudesta säkeistöstä. Eila Kostamo suomensi myös kuudennen säkeistön vuonna 1968 erästä radio-ohjelmaa varten.[1]

Sisäministeriö kielsi vuonna 1934 Kansainvälisen esittämisen ulkoilmassa, ja pian Mikkelin raastuvanoikeus määräsi painetuista laulukirjoista siitä poistettavaksi pari säkeistöä, jotka siihen asti olivat olleet sallittuja.[4] Suomeksi kappaleen on levyttänyt esimerkiksi 1970-luvun poliittisessa laululiikkeessä mukana ollut KOM-teatteri, jonka albumi Kansainvälinen on myös nimetty kappaleen mukaan.

Suomennettu runo

"Kansainvälisen" sanat on julkaistu suomeksi muun muassa teoksissa:[5]

  • Työväen laulukirja, Helsinki: F-Kustannus 2007. ISBN 978-952-461-124-4 (sis. nuotit ym.)
  • Yhdeksän sarjaa lyriikkaa, toim. Aarne Salminen, Viljo Tervonen, Helsinki: Weilin + Göös 1969 (6. p. 1974)

Lähteet

  • Gronow, Pekka: Laulukirja: Työväenlauluja kahdeksalta vuosikymmeneltä. Tammi, Helsinki 1973.
  • Kari, Virpi (toim.): Työväen laulukirja. F-kustannus, Helsinki 2007.

Viitteet

  1. ↑ a b c d Gronow 1973, s. 28.
  2. ↑ a b c Kari (toim.) 2007, s. 8.
  3. ↑ Internationalen neljäs kääntäjä Kansan Uutiset. 12.7.2014. Viitattu 15.7.2014.
  4. ↑ Gronow 1973, s. 17.
  5. ↑ Eugène Pottier, (Arkistoitu – Internet Archive) Luettelo suomennetuista runoista. Lahden kaupunginkirjaston runotietokanta. Päivitetty 27.7.2021, viitattu 7.8.2021

Aiheesta muualla