Nykyään Kansalliskokous (Slovenia) on aihe, joka on saanut suuren merkityksen nyky-yhteiskunnassa. Kansalliskokous (Slovenia) on kiinnittänyt tutkijoiden, asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion joko ihmisten elämään kohdistuvan vaikutuksensa tai historiallisen merkityksensä vuoksi. Ajan myötä Kansalliskokous (Slovenia):stä on tullut lähtökohta keskusteluille, analyyseille ja tutkimukselle, jossa pyritään ymmärtämään sen tärkeyttä ja vaikutuksia eri alueilla. Tässä yhteydessä on aiheellista syventyä Kansalliskokous (Slovenia):n tutkimukseen ja sen vaikutukseen jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin.
Slovenian tasavallan kansalliskokous | |
---|---|
![]() | |
Tyyppi | |
Tyyppi | alahuone |
Johto | |
Puhemies | Igor Zorčič (SMC) |
Kokoonpano | |
Edustajia |
90 ![]() |
Puolueet |
Hallitus (117)
|
Vaalit | |
Viimeisimmät vaalit | 3. kesäkuuta 2018 |
Seuraavat vaalit | 5. kesäkuuta 2022 |
Kotisivut | |
http://www.dz-rs.si/wps/portal/en/Home |
Slovenian tasavallan kansalliskokous (sloveeniksi Državni zbor Republike Slovenije) on Slovenian lainsäädännöllinen elin, johon kuuluu 90 jäsentä.[1]
Ensimmäinen Slovenian kansalliskokous aloitti toimintansa 23. joulukuuta 1992.[1] Perustuslaki takaa yhden paikan sekä unkarilais- että italialaisvähemmistöjen edustajille.[2]
Kansalliskokouksen toiminnasta raportoi Uradni list Republike Slovenije -lehti (suom. "Slovenian tasavallan virallinen lehti"), jota toimittavan yrityksen omistaa maan hallitus.[3] Lehden tarkoitus on informoida kansalaisia lainsäädäntötyöstä, sillä lakimuutosten tulee olla julkisia ennen kuin ne astuvat voimaan.[4]
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Viimeisimmät vaalit pidetty 2022 |
Vaalit pidetään neljän vuoden välein. Vaalipäivä on sunnuntai tai muu ei-arkinen päivä.[5]. Vaaleissa on 4 % vaalikynnys.[2]
Äänestäminen on mahdollista postitse ulkomailla asuville slovenialaisille, mutta myös Sloveniassa, mikäli henkilö on sairaalassa tai vanhainkodissa.[5]
Viimeisimmät vaalit pidettiin vuonna 2018, jonka jälkeen muodostettiin LMŠ-vetoinen vähemmistöhallitus, jolle Vasemmisto antoi epävirallisen tukensa.[6]
Pääministeri Marjan Šarecin erotessa 27. tammikuuta 2020 hän ilmoitti pyrkivänsä järjestämään ennenaikaiset vaalit. Presidentti Borut Pahor on kuitenkin pyrkinyt ensin neuvottelemaan uutta mahdollista hallitusta nykyisellä kansalliskokouksen kokoonpanolla.[7].