Kansanhumanismin ABC
Tämä artikkeli käsittelee aihetta Kansanhumanismin ABC, josta on tullut erittäin tärkeä nykyään. Kansanhumanismin ABC on näkökohta, joka on kiinnittänyt laajan joukon ihmisiä aina akateemikoista ja alan asiantuntijoista tavallisiin ihmisiin, jotka ovat kiinnostuneita ymmärtämään sen vaikutusta ja merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Näillä linjoilla analysoidaan erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja Kansanhumanismin ABC:een, tavoitteena tarjota kattava ja rikastuttava näkemys tästä aiheesta. Kansanhumanismin ABC:n tärkeyttä eri yhteyksissä tarkastellaan perusteellisesti sen alkuperästä sen mahdollisiin seurauksiin, jotta voidaan edistää tämän aiheen täydellisempää ja syvempää ymmärtämistä.
| Kansanhumanismin ABC | |
|---|---|
| Kirjailija | Aaro Vaismaa (toim.) |
| Genre | humanismi |
| Kustantaja | Suomen humanistiliitto |
| Julkaistu | 1998 |
| Ulkoasu | nidottu |
| Sivumäärä | 208 |
| ISBN | 951-97679-2-4 |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Kansanhumanismin ABC on Suomen humanistiliiton vuonna 1998 julkaisema kirja. Teoksen aloitteentekijä ja toimittaja oli Aaro Vaismaa. Kokoomateoksen aikaansaamiseksi liitto sai opetusministeriöltä lisämäärärahan.[1] Kirjassa on julkaistu Suomen humanistiyhdistyksen ja Suomen humanistiliiton olemassaolon ajalta alustuksia ja kirjoituksia tarkoituksena antaa humanismista, humanisteista ja humanistiliikkeestä mahdollisimman selkeä kuva kaikille kiinnostuneille. Suuri osa teksteistä on peräisin Humanismin päiviltä, jotka on järjestetty vuodesta 1982 lähtien.[2]
Sisältöä
Kirjan kannessa on lainaus bangladeshilaisen kirjailijan Taslima Nasrinin lausunnosta intialaiselle Statesman-sanomalehdelle:
»Näkemykseni tästä asiasta on selkeä ja ehdoton. Pidän vanhanaikaisina Koraania, Vedoja, Raamattua ja kaikkia uskonnollisia tekstejä, jotka määräävät niiden seuraajien elämää. Olemme ohittaneet sen sosiohistoriallisen ympäristön, jossa nämä kirjoitettiin ja siksi niiden näkemysten ei tule ohjata meitä. Kysymys tarkistuksesta, perinpohjaisesta tai muunlaisesta ei ole asiaan kuuluva. Meidän on ylitettävä nämä muinaiset kirjoitukset, mikäli haluamme edistyä. Vastataksemme henkisiin tarpeisiimme, tulkoon humanismista uusi elämänkatsomuksemme.”»
Lausunto nosti uskonnollista vihamielisyyttä Bangladeshissa. Nasrin joutui poliittisen fatwan uhriksi romaanillaan Häpeä. Siinä kuvataan hinduperhettä, jonka kimppuun muslimit käyvät Ayodhyanin moskeijan hävityksen jälkeen. Humanisti-lehti 1/1995 julkaisi kirjailijan laajan haastattelun otsikolla ”Pako”.[3]
Kirjan alkusanoissa Humanistiliiton tuolloinen puheenjohtaja Gun Väyrynen lainaa Fridtjof Nansenin sanoja: ”Etiikan kytkeminen taruihin on arveluttavaa siten, että kun lapselle tarjotut tarut aikuinen hylkää, niin niihin kytketyn moraalin arvo samalla vähenee.” Hän toteaa maailman tarvitsevan yhteistä etiikkaa. Väyrynen toivoo kirjan toimijan lukijoittensa henkisen vapautumisen ja itsenäistymisen välineenä.
Esipuheessa ”Humanistiliike Suomessa 30 vuotta” Aaro Vaismaan tunnuslauseena ovat liiton aikaisemman puheenjohtajan Jussi Pikkusaaren sanat: ”Humanismi on vaihtoehto uskonnoille ja uskontoiselle maailman- ja elämänkokemiselle. Se on vaihtoehto kaikille katsomuksille, jotka hakevat ihmisen ja muun luonnon ulkopuolelta tai ”olemuksesta” moraalista auktoriteettia, olemisen tarkoitusta, päämäärää tai suunnitelmaa.”[2]
Kari Saaren artikkeli ”Sekulaarihumanismin maailmankuva” on julkaistu aikaisemmin elämänkatsomustiedon 10-vuotisjuhlakirjassa Arvot, hyveet ja tieto (1995).[4] Pekka Elon ja Juha Savolaisen artikkeli elämänkatsomustiedon ja filosofian rajankäynnistä on julkaistu aikaisemmin Arvot, hyveet ja tieto -kirjassa ja myöhemmin eri otsikolla Feton verkkosivuilla.[5]
Kirjoittajat
- Pekka Elo, ylitarkastaja
- Babu Gogineni, IHEU:n toiminnanjohtaja
- Helena Kekkonen, rauhankasvattaja
- Anto Leikola, professori
- Ilkka Niiniluoto, professori
- Pauli Noppa, projektipäällikkö
- Matti Luoma, dosentti
- Jussi Pikkusaari, filosofian tohtori
- Margretha Romberg, toimittaja
- Kari Saari, Vapaa-ajattelijain liiton puheenjohtaja
- Toivo Salonen, filosofian opettaja
- Juha Savolainen, filosofian opettaja
- Yrjö Sepänmaa, apulaisprofessori
- Jorma Taarna, filosofian maisteri
- Jukka Tavi, filosofian opettaja
- Aaro Vaismaa, koulutustarkastaja
- Gun Väyrynen, Suomen humanistiliiton puheenjohtaja (1993–1999)
Lähteet
- ↑ Vaismaa, Aaro (toim.): Kansanhumanismin ABC: Suomalaisen humanistiliikkeen sanomaa ja historiaa kolmelta vuosikymmeneltä, s. 9. Helsinki: Suomen humanistiliitto, 1998. ISBN 951-97679-2-4
- ↑ a b Kansanhumanismin ABC, s. 10.
- ↑ Kansanhumanismin ABC, s. 1.
- ↑ Elo, Pekka & Simola, Hannu (toim.): Arvot, hyveet ja tieto: Elämänkatsomustiedon opetuksen 10-vuotisjuhlakirja. (Opetus & kasvatus -sarja. Julkaisija: FETO, Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajat ry) Helsinki: Painatuskeskus, 1995. ISBN 951-37-1741-0
- ↑ Elo, Pekka & Savolainen, Juha: Filosofian ja elämänkatsomustiedon profiileissa on eroja Feto. Arkistoitu 22.2.2008. Viitattu 25.4.2009.