Kansojen ystävyyden monumentti

Tässä artikkelissa käsittelemme Kansojen ystävyyden monumentti-ongelmaa kattavasta ja yksityiskohtaisesta näkökulmasta. Kansojen ystävyyden monumentti on nykyään erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe, sillä se vaikuttaa suoraan ihmisten elämään ja yhteiskunnan eri puoliin. Tässä tekstissä analysoimme tärkeimmät Kansojen ystävyyden monumentti:een liittyvät näkökohdat sen alkuperästä ja historiasta sen nykyiseen vaikutukseen. Lisäksi tutkimme erilaisia ​​lähestymistapoja ja mielipiteitä Kansojen ystävyyden monumentti:stä tavoitteenamme tarjota laaja ja rikastuttava näkemys tästä kiehtovasta aiheesta.

Antti Neuvonen: Kansojen ystävyyden monumentti (1983).

Kansojen ystävyyden monumentti eli Ystävät ja kylänmiehet on Helsingin Itäkeskuksessa sijaitseva kuvanveistäjä Antti Neuvosen suunnittelema veistos. Se pystytettiin YYA-sopimuksen 35-vuotismuistomerkiksi vuonna 1983. Muistomerkki sijaitsee Ystävyydenpuistossa Kauppakartanonkadun varrella vastapäätä Itäkeskuksen maamerkkiä.

Kuvaus

Pronssiveistos esittää kymmentä tyyliteltyä ihmishahmoa – kahdeksaa aikuista ja kahta sylilasta – kokoontuneena yhteen. Lapset koskettavat toisiaan, luoden yhteyden kahden vastakkain seisovan ihmisryhmän välille. Hahmot seisovat matalalla kolmiportaisella kivijalustalla, jonka vieressä on pieni vesiallas ja suihkulähde, ”rauhan lähde”. Jalustaan kiinnitetyssä laatassa lukee latinaksi Monumentum amicitiae populorum (”Kansojen ystävyyden monumentti”). Korkein hahmo on 3,6 metriä korkea.[1][2] Neuvonen on totutusta poiketen sijoittanut lapset miespuolisten hahmojen, siis isien eikä äitien syliin.[3]

Historia

Helsingin Kaivopuiston rantaan oli jo vuonna 1968 pystytetty YYA-sopimuksen 20-vuotisjuhlien yhteydessä Essi Renvallin Rauhanpatsas.[3] Aloitteen uudesta muistomerkistä ja puistosta Suomen ja Neuvostoliiton ystävyydelle teki 1970-luvun lopulla SKDL:n kaupunginvaltuutettu Kalevi Kilpi.[1] Kuvanveistäjä Antti Neuvonen voitti Helsingin kaupungin vuonna 1978 järjestämän veistoskilpailun, johon tuli 48 ehdotusta. Taiteilija luonnehti teosta kilpailuun lähettämässään saatetekstissä: ”Ystävyyden lähteelle kokoontunut ihmisjoukko symboloi rauhanomaista rinnakkaiseloa, joka luo turvallisen elämän edellytykset myös seuraavalle sukupolvelle.”[4]

Teos paljastettiin 9. marraskuuta 1983. Sen otti vastaan Helsingin ylipormestari Harri Holkeri. Hän sanoi paljastustilaisuudessa pitämässään puheessa, että teoksen sanoma ei ole muuttunut tai vanhentunut, vaikka maailmantilanne teoksen tilaamisen ajoista on kääntynyt lähes päinvastaiseksi. Kun teosta tilattiin, elettiin maailmassa vielä optimistista liennytyksen aikaa, nyt voimapolitiikka näyttää vallanneen kaiken kansainvälispoliittisen ajattelun.[5]

Helsinki lahjoitti vuonna 1984 Moskovan kaupungille Neuvosen veistoksen Rauhan lapset, joka on muunneltu versio Kansojen ystävyyden monumentin neljästä hahmosta. Se sijoitettiin Moskovan Ystävyydenpuistoon muiden ulkomailta lahjoitettujen veistosten joukkoon. Vastalahjana Moskovan kaupunki lahjoitti vuonna 1990 Helsingille Oleg Kirjuhinin veistoksen Maailman rauha, joka pystytettiin Hakaniemenrantaan.[3][1]

Tulkintaa

Kylmän sodan taidetta sekä taiteen ja politiikan suhdetta tutkinut taidehistorioitsija Maija Koskinen kuvaa veistosta: ”Teos ei edusta muotokieleltään kylmää sotaa. Se istuu 1980-luvun alun suomalaiseen kuvanveistotaiteeseen, vaikka siinä on tyylillisesti jotain 1960-lukulaistakin. Teos ei siis ole missään tapauksessa avantgardistinen. Se on jopa hieman vanhahtava 1980-luvun veistokseksi, kun ottaa huomioon, että vuonna 1980 oli pystytetty J. K. Paasikiven täysin abstrakti muistomerkki.”[4]

Lähteet

  1. ↑ a b c Kansojen ystävyyden monumentti / Ystävät ja kylänmiehet (Arkistoitu – Internet Archive) Helsingin taidemuseon Julkiset veistokset -tietokanta. Viitattu 25.5.2018.
  2. ↑ Antero Rautio: Löytöretki muistomerkeille – Pääkaupunkiseudun julkiset teokset, s. 289. Edita, Helsinki 2006.
  3. ↑ a b c Erik Kruskopf: Veistosten kaupunki – Taidetta Helsingin katukuvassa (suom. Rauno Ekholm), s. 130–131. Schildts, Helsinki 2000.
  4. ↑ a b Patsasdiplomatiaa ja monumentaalista maailmanrauhaa Rauhanpuolustajat. 21.6.2021. Viitattu 11.3.2022.
  5. ↑ Liennytykselle näköisveistos Helsingin Sanomat. 10.11.1983. Sanoma Oy. Viitattu 11.3.2022.