Tässä artikkelissa Kantatie 87:n aihetta käsitellään eri näkökulmista, jotta voidaan tutkia sen vaikutuksia, sovelluksia ja merkitystä nykyään. Sen historiallista kontekstia, sen mahdollisia vaikutuksia eri alueilla ja sen merkitystä nykyisessä panoraamassa analysoidaan yksityiskohtaisesti. Samoin tarkastellaan sen mahdollisia tulevaisuuden vaikutuksia ja keskustellaan erilaisista näkökulmista Kantatie 87:een. Matkan kautta erilaisten lähestymistapojen ja mielipiteiden kautta tavoitteena on tarjota lukijalle kattava ja yksityiskohtainen näkemys aiheesta, jonka tavoitteena on herättää keskustelua ja pohdintaa.
|
||
Kantatie 87 | ||
---|---|---|
![]() Kantatie 87 on merkitty karttaan tummansinisellä. |
||
Maa | Suomi | |
Tieluokka | kantatie | |
Omistaja | Suomen valtio | |
Tienpitäjä | Väylävirasto | |
Pituus | 97 km | |
Alkupiste | Iisalmi | |
Reitti |
Sonkajärvi Rautavaara |
|
Päätepiste | Nurmes (97 km) | |
Päällyste | asfaltti tai vastaava | |
Kaistaluku | kaksikaistainen | |
Muodostettu | 1971 |
Kantatie 87 on Iisalmesta Nurmekseen kulkeva kantatie. Tien pituus on 97 kilometriä, ja se on Kalajoen ja Iisalmen välisen valtatie 27:n jatke. Tie on kantatieksi melko heikkotasoinen, mutta toisaalta myös sen liikennemäärät ovat pieniä.
Kantatie 87 sai alkunsa vuonna 1971, kun vaiheittain 1960- ja 1970-lukujen aikana rakennettu Kalajoen ja Iisalmen välinen tie numeroitiin kantatieksi 87. Myöhemmin tietä jatkettiin Nurmekseen saakka, ja aikanaan se oli Suomen pisin kantatie. Vuoden 1996 tienumerouudistuksessa alkuperäinen kantatie 87 Kalajoelta Iisalmeen muutettiin valtatieksi 27.