Kapilbastun piirikunta

Tässä artikkelissa tutkimme Kapilbastun piirikunta:n kiehtovaa maailmaa. Sen alkuperästä sen nykypäivän merkityksellisyyteen perehdymme tämän ilmiön tärkeimpiin ja tuntemattomimpiin puoliin. Yksityiskohtaisen ja tarkan analyysin avulla yritämme valaista Kapilbastun piirikunta:tä ja sen vaikutuksia eri alueilla. Näillä linjoilla saamme selville, miten Kapilbastun piirikunta on kehittynyt ajan myötä, sekä sen vaikutukset yhteiskuntaamme. Tämä artikkeli on epäilemättä korvaamaton opas Kapilbastun piirikunta:n merkityksen ymmärtämiseen nykymaailmassa.

Kapilbastun piirikunta
कपिलबस्तु, Kapilvastu
Kapilbastun piirikunnan sijainti Nepalissa.
Kapilbastun piirikunnan sijainti Nepalissa.

Koordinaatit: 27.5449°N, 83.0537°E

Valtio    Nepal
Nepalin kehitysalueet Läntinen kehitysalue
Nepalin vyöhykkeet Lumbini
Hallinto
 – hallinnollinen keskus Kapilbastu (30 428 as., 2011)
Pinta-ala  ([1]) 1 738 km²
Väkiluku (2011)  ([2]) 571 936
 – väestötiheys 329 as./km²
HDI (2011[3]) 0,432
Lyhenteet
 – ISO 3166 NP-LU
ddckapilvastu.gov.np
Kapilbastun piirikunnan kartta. Piirikunnan kaupungit (2011) on merkitty vaaleansinertävinä osa-alueina.

Kapilbastun piirikunta (nepaliksi कपिलबस्तु, Kapilvastu) on yksi Nepalin 75 piirikunnasta. Se sijaitsee Nepalin Läntisen kehitysalueen Lumbinin vyöhykkeellä.

Kapilbastun piirikunta rajautuu etelässä ja lännessä Intian Uttar Pradeshin osavaltioon. Nepalin naapuripiirikuntia ovat Dang Deukhuri ja Argakhachi pohjoisessa sekä Rupandehi idässä.[4]

Vuonna 2011 Kapilbastun piirikunnan väkiluku oli 571 936 (481 976 as. vuonna 2001). Piirikunta on Nepalin väkirikkaimpia. Piirikunnan pinta-ala on 1 738 neliökilometriä ja väestötiheys 329 as./km2.[2][1][5] Hallinnollinen keskus on Kapilbastun kaupunki (myös muodossa Kapilvastu tai Kapilavastu; 30 428 as. 2011),[2] jonka keskustaajama tunnetaan myös nimellä Taulihawa. Touko- ja joulukuussa 2014 piirikuntaan muodostettiin uusia kaupunkeja: Krishannagar,[6] Shivaraj[6] ja Buddhabatika.[7]

Luonnonmaantieteellisesti piirikunta ryhmitellään yleensä osaksi Nepalin Läntistä alankovyöhykettä, Teraita.[8] Tarkemmassa jaottelussa piirikunnasta 86,8 % voidaan luokitella alempaan trooppiseen, 12,0 % ylempään trooppiseen ja 1,2 % subtrooppiseen kasvillisuusvyöhykkeeseen.[8]

Lähteet

  1. ↑ a b Statistical Yearbook of Nepal 2013 (pdf) marraskuu 2013. Kathmandu, Nepal: Central Bureau of Statistics of Nepal, cbs.gov.np. Arkistoitu 12.4.2015. Viitattu 19.5.2015. (englanniksi)
  2. ↑ a b c National Population and Housing Census 2011 (Village Development Committee/Municipality) (pdf; 2,1 MB) Volume 02, NPHC 2011. marraskuu 2012. Kathmandu, Nepal: Central Bureau of Statistics of Nepal, cbs.gov.np. Arkistoitu 13.2.2015. Viitattu 19.5.2015. (englanniksi)
  3. ↑ Nepal Human Development Report 2014 (pdf) (Piirikuntakohtainen hdi-kartta teoksen sivulla 15, pdf-tiedostossa s. 29/142. Vuonna 2014 julkaistut Nepalin ja sen piirikuntien hdi-indeksiluvut kuvaavat vuoden 2011 tilannetta.) 15.5.2014. np.undp.org. Arkistoitu 18.5.2015. Viitattu 19.5.2015. (englanniksi)
  4. ↑ Nepal: Zones, Major Cities, Cities & Urban Municipalities citypopulation.de. Viitattu 19.5.2015. (englanniksi)
  5. ↑ Nepal: Administrative Division, Zones and Districts (kunkin piirikunnan pinta-ala ja asukastiheys tulee esiin piirikunnan nimilinkkiä klikkaamalla) citypopulation.de. Viitattu 19.5.2015. (englanniksi)
  6. ↑ a b Govt declares 72 new municipalities (Maininta vähintään 10 000 asukkaan kaupunkikoosta kumpuilevalla tai vuoristoalueella ja vähintään 20 000 as. etelän alavalla Tarain seudulla.) 8.5.2014. thehimalayantimes.com. Arkistoitu 5.5.2015. Viitattu 19.4.2015. (englanniksi)
  7. ↑ Govt creates 61 new municipalities 3.12.2014. myrepublica.com. Viitattu 19.4.2015. (englanniksi)
  8. ↑ a b Barnekow Lillesø, J-P., Shrestha, T. B., Dhakal, L. P., Nayaju, R. P., & Shrestha, R.: The map of potential vegetation of Nepal: a forestry/agro-ecological/biodiversity classification system (pdf) (Table 6: Physiographic Regions of Nepal Based on Administrative Districts. Table 7: Overlapping altitudes in the physiographic zones. Table 9: Tarai Districts and Ecological Zones (elevation). Table 10: Hill Districts and Ecological Zones (elevation). Table 11: Mountain Districts and Ecological Zones (elevation)) Development and Environment; No. 2/2005. 2005. Center for Skov, Landskab og Planlægning / Københavns Universitet, ku.dk. Viitattu 19.5.2015. (englanniksi)

Aiheesta muualla