Kapiteeli (typografia)

Kapiteeli (typografia) on nykyään erittäin tärkeä aihe, koska se on herättänyt kiinnostuksen monissa ihmisissä ympäri maailmaa. Syntymisestään lähtien se on synnyttänyt monenlaisia ​​mielipiteitä ja keskusteluja sekä vaikuttanut yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Sen merkitys piilee sen vaikutuksessa ihmisten jokapäiväiseen elämään sekä sen potentiaalissa synnyttää merkittäviä muutoksia eri näkökulmilla. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Kapiteeli (typografia):n eri puolia ja vaikutuksia tavoitteenaan tarjota täydellinen ja rikastuttava analyysi tästä aiheesta, joka on niin tärkeä nykyään.

Esimerkkitekstissä vasemmalla aitoa kapiteelia, oikealla valekapiteelia.

Kapiteeli (lat. capitulum 'pylväänpää') on typografian termi, ja se tarkoittaa suuraakkosten eli versaaliaakkosten näköisiä kirjaimia, jotka ovat pienaakkosten eli gemenakirjainten korkuisia. Kapiteelit ovat fonttiin erikseen suunniteltu kirjainvalikoima. Englanniksi kapiteelit ovat small caps.[1]

Käyttö

Kapiteelit ovat typografinen tehokeino, jolla saadaan tekstistä huolitellumman näköistä. Suuraakkosin eli versaalein kirjoitetut sanat nousevat liikaa leipätekstistä, joten niiden tilalla kannattaa käyttää kapiteeleja. Usein kapiteelikirjaimia käytettäessä kirjainväliä harvennetaan hieman.

Kapiteelia voidaan käyttää esimerkiksi anfangin tilalla korostamaan kappaleen ensimmäisiä sanoja, lähdeluetteloiden kirjoittajien nimissä sekä tietotekstien korostuskeinona.

Kapiteelin kanssa käytetään gemenanumeroita. Näin tekstin x-korkeus on yhtenäinen.

Valekapiteeli

Valekapiteeli syntyy esimerkiksi tekstinkäsittely- tai julkaisuohjelmassa, mikäli kirjaintyypistä eli fontista ei löydy aitoa kapiteelia. Ohjelma pienentää versaalin gemenakorkeuteen, jolloin kirjaimen viivojen paksuus on aitoa kapiteelia ohuempi (esimerkki: VALEKAPITEELI). [1] Tavallisissa fonteissa, kuten TrueTypessa, ei yleensä ole kapiteelikirjaimia. Aito kapiteeli löytyy yleensä vain ammattitason fonteista, jotka ovat yleensä muotoa OpenType tai PostScript.

Lähteet

  1. a b Itkonen, Markus: ”III Typografinen merkistö”, Typografian käsikirja, s. 114. Helsinki: RPS-yhtiöt, 2004. ISBN 952-5001-09-1

Kirjallisuutta

  • Itkonen, Markus: Typoteesejä – Tarkan typografian opas, s. 38. Helsinki: RPS Yhtiöt, 2000. ISBN 952-5001-07-5