Karl Johan Hagfors

Nykymaailmassa Karl Johan Hagfors edustaa aihetta, joka on erittäin tärkeä ja kiinnostaa laajaa väestöryhmää. Syntymisestään lähtien Karl Johan Hagfors on kiinnittänyt tutkijoiden, asiantuntijoiden, ammattilaisten ja suuren yleisön huomion vaikutuksensa vuoksi yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Maantieteelliset ja kulttuuriset rajat ylittävällä laajuudella Karl Johan Hagfors:stä on tullut mielipiteiden, tiedon ja näkemysten vaihdon lähentymispiste. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Karl Johan Hagfors:een liittyviä eri näkökohtia analysoimalla sen merkitystä, sen kehitystä ajan myötä ja sen vaikutusta nykyhetkeen. Samalla tutkimme Karl Johan Hagfors:n tulevaisuuden vaikutuksia jatkuvasti muuttuvassa maailmassa.

Karl Johan Hagfors (sukunimi aik. Jacobsson; 17. lokakuuta 1860 Alaveteli – 26. lokakuuta 1939 Helsinki) oli suomenruotsalainen filosofian tohtori, seminaarin johtaja ja kirjailija.[1]

Hagforsin vanhemmat olivat talollinen Jakob Viittavesi ja Brita Katarina Kaino. Hän valmistui opettajaksi Uudenkaarlepyyn seminaarista 1882, pääsi ylioppilaaksi 1885 Helsingin yksityislyseosta ja opiskeli Helsingin yliopistossa valmistuen 1889 filosofian kandidaatiksi, 1891 lisensiaatiksi ja 1894 tohtoriksi. Hagfors työskenteli opiskeluaikanaan kansakoulunopettajana Helsingissä.[1]

Hagfors toimi Uudenkaarlepyyn seminaarin ruotsinkielen lehtorina 1895–1917 ja seminaarin johtajana 1917–1930. Eläkkeelle jäätyään hän muutti asumaan Helsinkiin. Uudessakaarlepyyssä asuessaan Hagfors oli myös Yhdyspankin konttorin apulaisjohtajana 1914–1916. Hän kuului Uudenkaarlepyyn kaupunginvaltuustoon 1895–1920 ja toimi ajoittain valtuuston puheenjohtajana tai varapuheenjohtajana. Hagfors julkaisi useita historiallisia tutkimuksia. Vuosina 1905–1911 Hagfors oli myös Österbottniska Posten-lehden toimittaja ja hän kirjoitti lehteen myöhemminkin pakinoita nimimerkillä Kurre.[1]

Hagfors oli naimisissa 1896–1923 Alexandra Elisabet Karlssonin (k. 1923) kanssa ja vuodesta 1926 Johanna Olivia Berghin kanssa.

Teoksia

  • Gamlakarlebymålet : ljud- ock formlära samt språkprov, väitöskirja. Helsingfors 1891
  • Modersmålet i folkskolan. G. W. Edlund, Helsingfors 1894
  • Folkskolans språklära 1 : Svensk rättskrifning och uppsatsskrifning. Nykarleby 1897, 19. painos Söderström, 1954
  • Folkskolans språklära 2 : Formlära och satslära. Nykarleby 1898, 17. painos Söderström, 1955
  • Dagens hjälte : konturteckning 1–2. G. W. Edlund, Helsingfors 1901–1902
  • Folkskolans språklära. Schildt, Helsingfors 1923, 21. painos Akademiska bokhandeln, Helsingfors 1956
  • Nykarleby seminarium 1873–1923 : minnesskrift utg. till seminariets 50-årsfest den 8 och 9 juni 1923. Nykarleby seminarium, Åbo 1923
  • Några bondsläkter i Nedervetil och Gamlakarleby under 400 år. Författare, Gamlakarleby 1929
  • Fädernas gård och dess folk : släktöden under 500 år. Söderström 1940

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ a b c Tri K. J. Hagfors kuollut, Helsingin Sanomat, 28.10.1939, nro 291, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 26.10.2024