Kartesiolaisuus
Tässä artikkelissa tutkimme tärkeimpiä näkökohtia Kartesiolaisuus:stä, aiheesta, joka on herättänyt suurta kiinnostusta nyky-yhteiskunnassa. Vuosien varrella Kartesiolaisuus on ollut keskustelu- ja pohdiskelupaikka eri alueilla, niin akateemisissa kuin arkielämässäkin. Alkuperäistään nykyiseen vaikutukseensa Kartesiolaisuus on ollut lukuisten tutkimusten, keskustelujen ja kiistelyjen kohteena, ja siitä on tullut nykyään valtavan tärkeä aihe. Tämän analyysin avulla pyrimme tarjoamaan kattavan ja päivitetyn näkemyksen Kartesiolaisuus:stä tarjoamalla lukijalle täydellisen ja yksityiskohtaisen yleiskatsauksen, jonka avulla voimme ymmärtää sen tärkeyden ja seuraukset nykypäivän yhteiskunnassa.
Kartesiolaisuus tarkoittaa René Descartesista alkunsa saanutta filosofiaa, joka ilmeni erityisesti tietoteoriassa sekä näkemyksessä nähdä mieli/sielu ja ruumis niiden "substantiaalisen yhteyden" vuoksi toisiinsa vahvasti sekoittuneina ja toisensa kanssa vuorovaikutuksessa olevina, siitä huolimatta, että ne voitiin metafysiikassa erottaa selvästi toisistaan (kartesiolainen dualismi). Nimitys tulee Descartesin latinankielisestä nimestä Cartesius. Kartesiolaisuudella on ollut vahva vaikutus tieteeseen.
Kartesiolaisia filosofeja
- Antoine Arnauld (1612–1694)[1]
- Balthasar Bekker (1634–1698)[1]
- Johannes Clauberg (1622–1665)[1]
- René Descartes (1596–1650)
- Michelangelo Fardella (1650–1718)[1]
- Antoine Le Grand (1629–1699)[1]
- Adriaan Hereboord (1614–1659)[1]
- Pierre-Sylvain Régis (1632–1707)[1]
- Henricus Regius (1598–1679)[1]
- Jacques Rohault (1618–1672)[1]
- Christopher Wittich (1625–1687)[1]
- Edmond Pourchot (1651–1734)