Karula Savijärv

Nykymaailmassa Karula Savijärv:stä on tullut yleinen kiinnostava aihe, joka kattaa monenlaisia ​​näkökohtia. Politiikasta teknologiaan, kulttuuriin ja yhteiskuntaan Karula Savijärv on jättänyt merkittävän jäljen jokaiselle näistä alueista. Rajat ja sukupolvet ylittävällä vaikutuksella Karula Savijärv:stä on tullut kohtaamispaikka pohdiskelulle, keskustelulle ja toiminnalle. Tässä artikkelissa tutkimme, kuinka Karula Savijärv on vaikuttanut ja muokannut elämämme eri osa-alueita, sekä sen tulevaisuuden haasteita ja mahdollisuuksia.

Karula Savijärv
Karula Savijärv, v.2014
Karula Savijärv, v.2014
Valtiot Viro
Maakunnat Valgamaa
Kunnat Valgan kunta
Koordinaatit 57°46′05″N, 26°26′47″E
Järvinumero VEE2133000
Mittaustietoja
Pituus 0,46 km [1]
Leveys 0,17 km [1]
Pinta-ala 0,062 km² [2] t.0,067[1]
Keskisyvyys 8,6 m [3]
Suurin syvyys 17,6 m [1]
Kartta
Karula Savijärv

Karula Savijärv, myös Savijärv[4] on Itä-Viron vesistö- ja Võrtsjärven alavesistöalueelle kuuluva, Valgamaalla Valgan kunnassa Lustin ja Valtinan kylässä sijaitseva eutrofinen järvi.[5]

Maantietoa

Pinta-alaltaan noin 6,2[2] tai 6,7 hehtaarin kokoinen Karula Savijärv sijaitsee noin 90 metriä merenpinnan yläpuolella[6] ja 5 kilometrin etäisyydellä Lüllemäen kylästä sen itä-koillispuolella keskellä Haabsaaren glasifluviaalisesti muodostuneiden säännöttömien, pitkien ja kapeiden kumpujen ja selänteiden Kames-maastoa.[7] Sen enemmän tai vähemmän pohjoiseteläsuuntaisen pitkänomaisen järven itärannalla on peltoja ja laitumia, muualla järvi rajoittuu metsään.[8]

Järven luokittelu ja ekologia

Vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD) (vir. Veepoliitika Raamdirektiivi, (VRD)) luokituksen mukaan Karula Savijärv on VRD III:n, veden pinta-alaltaan alle 10 km²:n vähäkloridinen (klorideja alle 25 mg/l) ja veden kovuuden osalta keskikova järvi, jonka vesimassa lämpötilakerrostuu (vir. keskmise karedusega kloriidivaene, kihistunud veega järv).[5]

Järvi luokitellaan limnologisesti kovavetiseksi ja eutrofiseksi järveksi (vir. kalgiveeline eutroofne tai kalgiveeline rohketoiteline, KE)[5], jossa on keskisuuri virtaus. Siihen on valuma lähistöllä olevasta Kallõtõ järvestä[9] ja sen pohjoisosasta alkavan Tohvri-ojan[10] yhdistyessä Tinu-ojan kanssa muodostuu Valtina-joki, jonka virtaus päättyy Ärnu- ja lopulta Väike Emajõgi (suom. Pieni Emajoki) -nimiseen jokeen.[9]

Järvi on korkearantainen, sen rannat ovat enimmäkseen kovapintaisia ja jyrkkärinteisiä, jonka ansiosta kasvivyöhykkeet ovat kapeita. Vesirajaa reunustaa kapea hetekaistale. Vesistö on lähderunsas ja mineraalipitoisuudeltaan (189–230 mg HCO3/l) yksi Karulan rikkaimpia järviä. Vesi on väriltään vaaleanvihreää ja hyvin läpinäkyvä (4,9 m). Järven pohja on melko kova ja mutainen ja sen kasvilajiosto on määrältään kohtalaisen runsas. Niin kasvi- kuin eläinplanktonin määrä on vähäistä, joista viimeksi mainitun joukossa on huomattava määrä Ergasilus-sukujen loisia. Kohtalaisen runsas pohjaeläimistö on melko monimuotoinen, mukaan lukien harvinaiset metsäjärvien vesipunkit Limnesia connata.[11]

Luontoarvoja ja kalakanta

Kalakuntaa on heikosti ja tärkeimmät asukkaat ovat ahvenet, särjet, sorvat, hauet ja suutarit.[3] Paikallisten mukaan järvessä on myös lahnaa ja ankeriaita, myös muutama jokirapua.[8]

Karula Savijärv kuuluu Karulan kansallispuiston pohjoisrajalla[12] sijaitsevan 68,8 hehtaarisen Savijärven ympäröivän vyöhykkeen (vir. Savijärve piiranguvöönd) alueelle[13] ja on puiston syvin järvi.[14]

Lähteet

  1. ↑ a b c d Keskkonnaagentuuri: Veekogu andmete kuvamine. Veekogu: Savijärv (Karula Savijärv) VEE2133000 (Vesistötiedot. Vesistö: Savijärv (Karula Savijärv) VEE2133000) keskkonnainfo.ee. Viitattu 13.1.2021. (viroksi)
  2. ↑ a b Projekt: Karula valla üldplaneering (Hanke: Karulan kunnan yleiskaava) elokuu, 2007. riigiteataja.ee. Viitattu 13.1.2021. (viroksi)
  3. ↑ a b Kalastuskohad (Kalastuspaikkoja) 2013. kalaportaal.ee. Viitattu 13.1.2021. (viroksi)
  4. ↑ Päring kohanimeandmebaasist. Eesti kohanimed. Savijärv. Karula Savijärv (Kysely paikannimitietokannasta. Viron paikannimet. Savijärv. Karula Savijärv) eki.ee. Viitattu 13.1.2021. (viroksi)
  5. ↑ a b c Savijärv (Karula Savijärv) Keskkonnaregistri avalik teenus ja keskkonnainfo. Viitattu 13.1.2021. (viroksi)
  6. ↑ Savi Järv lake (Savijärvi) geonames.org. Viitattu 13.1.2021. (englanniksi)
  7. ↑ Arvo Järvet: Vaheldusrikas Karula maastik (Monipuolinen Karulan maisema) vana.loodusajakiri.ee. Viitattu 13.1.2021. (viroksi)
  8. ↑ a b Savijärv (Karula Savijärv) Kalapeedia - Eesti huvikalastuse entsüklopeedia. Viitattu 13.1.2021. (viroksi)
  9. ↑ a b Aare Mäemets, Reet Laugaste, Helle Mäemets: Mägede ja metsade vahele peitunud järved vanaloodusajakiri.ee. Viitattu 08.1.2021. (viroksi)
  10. ↑ Keskkonnaagentuuri: Veekogu andmete kuvamine. Veekogu: Tohvri oja VEE1010202 (Vesistötiedot. Vesistö: Tohvri-oja VEE1010202) keskkonnainfo.ee. Viitattu 13.1.2021. (viroksi)
  11. ↑ Karula Savijärv eestigiid.ee. Viitattu 13.1.2021. (viroksi)
  12. ↑ Triin Pihka: Karula rahvuspark asub maalilise Lõuna-Eesti kuplite vahel (Karulan kansallispuisto sijaitsee viehättävän Etelä-Viron kumpujen välissä) 17.6.2011. bioneer.ee. Viitattu 13.1.2021. (viroksi)
  13. ↑ Keskkonnaagentuur: Ala andmete kuvamine. Kaitsealune ala või üksikobjekt: Karula RP, Savijärve pv. (KLO1100819) (Alueen tiedot. Suojelualue tai yksittäinen kohde: Karulan KP, Savijärven ympäröivä vyöhyke) keskkonnainfo.ee. Viitattu 13.1.2021. (viroksi)
  14. ↑ Karula National Park (Karulan kansallispuisto) RMK loodusegakoos.ee. Viitattu 13.1.2021. (englanniksi)