Karungin vaakuna
Tässä artikkelissa aiomme tutkia yksityiskohtaisesti Karungin vaakuna:tä, aihetta/hahmoa/tapahtumaa, joka on kiinnittänyt ihmisten huomion kaikkialta maailmasta. Karungin vaakuna on pitkään ollut kiehtovan ja keskustelun kohteena, ja sen vaikutus ulottuu yhteiskunnan eri osa-alueille politiikasta viihteeseen, tieteeseen ja populaarikulttuuriin. Tässä artikkelissa tarkastelemme lähemmin Karungin vaakuna:n merkitystä ja vaikutusta, analysoimme sen merkitystä nykymaailmassa ja sen roolia ihmisten elämässä. Lue eteenpäin saadaksesi selville kaiken, mitä sinun tulee tietää Karungin vaakuna:stä ja siitä, miten se on muokannut maailmaa, jossa elämme.
Karungin vaakuna oli Peräpohjolassa sijainneen Karungin kunnan tunnus. Vaakunan aiheen aaltokoro ja siiat viittaavat kalastukseen ja läntiseen rajajokeen, Tornionjokeen.
Vaakunan selitys on ”vihreässä kentässä aaltokoroinen hopeapieli ja kolme hopeista, punavaruksista, uivaa siikaa alatusten”. Vaakunan on suunnitellut Ahti Hammar, ja Karungin kunnanvaltuusto hyväksyi sen kokouksessaan 31. tammikuuta 1955. Sisäasiainministeriö vahvisti vaakunan käyttöön 28. tammikuuta 1956.
Vaakuna muuttui epäviralliseksi kotiseutuvaakunaksi 1973 Karungin liityttyä Tornion kaupunkiin.
Lähteet
- Suomen kunnallisvaakunat, s. 137. Suomen Kunnallisliitto, 1982. ISBN 951-773-085-3
- Sisäasiainministeriön vahvistamat kaupunkien, kauppaloiden ja kuntien vaakunat 1949-1995 I:9 Karunki Kansallisarkiston digitaaliarkisto.