Katja Petrovskaja

Tässä artikkelissa tutkimme Katja Petrovskaja:n merkittävää vaikutusta modernin yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Katja Petrovskaja on jättänyt lähtemättömän jäljen ihmiskunnan historiaan vaikuttamisestaan ​​kulttuurialalla sen merkityksellisyyteen tieteen alalla. Vuosikymmenten ajan Katja Petrovskaja on ollut tutkimuksen ja keskustelun kohteena, mikä on herättänyt ristiriitaisia ​​mielipiteitä ja käynnistänyt merkittäviä muutoksia tavassa, jolla ymmärrämme ympäröivän maailman. Eri näkökulmien ja asiaankuuluvien tapahtumien yksityiskohtaisen analyysin avulla tämä artikkeli pyrkii valaisemaan Katja Petrovskaja:n merkitystä ja sen vaikutuksia nyky-yhteiskunnassa.

Katja Petrovskaja 2017.

Katja Petrovskaja, myös Petrowskaja, ven. Екатерина Мироновна Петровская, Ekaterina Mironovna Petrovskaja, (s. 1970 Kiovalähde?) on Berliinissä asuva alkujaan venäjänkielinen ukrainansaksalainen proosakirjailija ja toimittaja.[1].

Ukrainalais-puolalaiseen sukuun syntynyt kirjailija kasvoi kirjallisuuden professori Miron Petrovskin ja opettaja Svetlanan nuorimpana tyttärenä. Hänen sukunsa on osittain juutalainen: isoisä oli nimeltään Schimon Stern, kunnes hän Venäjän vallankumouksen alla otti neutraalimman nimen Semjon Petrovsky. Hän puhuu äidinkielenään venäjää mutta kirjoittaa saksaksi. Katja Petrovskaja on opiskellut kirjallisuutta Yhdysvalloissa, Virossa ja Venäjällä. [2]

Petrovskaja opiskeli kirjallisuutta ja slaavilaisia ​​kieliä aluksi Tarton yliopistossa, jossa hän sai vaikutteita erityisesti semioottikko Juri Lotmanlta.[1] Vuosina 1994–1995 hän opiskeli Yhdysvaltain venäjän opettajien neuvoston (ACTR) tarjoamalla stipendillä Stanfordin ja Columbian yliopistoissa. Hän puolusti 1998 Venäjän valtionyliopistossa Moskovassa väitöskirjaansa Vladislav Hodasevitšin proosasta.lähde? Hän muutti 1999 Berliiniin[1].

Petrovskaja sai vuonna 2013 saksalaisen Ingeborg Bachmann -palkinnon[1] viidennestä luvusta omaelämäkerrallisesta sukukronikastaan Vielleicht Esther (Ehkä Esther),lähde? joka vasta seuraavana vuonna ilmestyi kokonaisuudessaa[1].lähde? Suomeksi teos on ilmestynyt vuonna 2014 Keltainen kirjasto -sarjan numerona 463.

Suomennetut teokset

  • Ehkä Esther (Vielleicht Esther, 2015), suom. Ilona Nykyri, Tammi 2015 Keltainen kirjasto: 463 ISBN 978-951-31-8137-6

Lähteet

  1. ↑ a b c d e Joonas Kuisma, Sagte Austerlitz – Katja Petrowskajan ja W. G. Sebaldin poetiikkojen välisestä suhteesta, s. 6–7. Pro gradu, Helsingin yliopisto 2016
  2. ↑ Petrovskaja, Katja: Ehkä Esther. (Kirjan takakansi) Suomentanut Ilona Nykyri. Tammi, 2014. ISBN 978-951-31-8137-6

Aiheesta muualla