Kauhava

Kauhava

vaakuna

sijainti

Kauhavan kaupungintalo
Kauhavan kaupungintalo
Sijainti 63°06′05″N, 023°03′50″E
Maakunta Etelä-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Seinäjoen seutukunta
Kuntanumero 233
Hallinnollinen keskus Kauhavan keskustaajama
Perustettu  
– Kauhava 1867 (vuodesta 1986 kaupunki, lakkautettu 2009)
– Kauhava 2009 (Kauhavan seudun kuntaliitoksessa 2009 muodostunut kaupunki)
Kuntaliitokset Alahärmä (2009)
Kauhava (2009)
Kortesjärvi (2009)
Ylihärmä (2009)
Kokonaispinta-ala 1 328,38 km²
85:nneksi suurin 2022 
– maa 1 313,85 km²
– sisävesi 14,53 km²
Väkiluku 15 165
73:nneksi suurin 31.12.2023 
väestötiheys 11,54 as./km² (31.12.2023)
Ikäjakauma 2020 
– 0–14-v. 15,3 %
– 15–64-v. 55,4 %
– yli 64-v. 29,4 %
Äidinkieli 2023 
suomenkielisiä 94,0 %
ruotsinkielisiä 0,7 %
– muut 5,4 %
Kunnallisvero 9,10 %
106:nneksi suurin 2024 
Kaupunginjohtaja Vesa Rantala
Hallituksen puheenjohtaja Teemu Hakala
Kaupunginvaltuusto 43 paikkaa
– puheenjohtaja Janne Sankelo
  2021–2025
 • Kesk.
 • Kok.
 • PS
 • SDP
 • KD
 • VL

18
10
7
4
3
1
www.kauhava.fi

Kauhava on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Seinäjoen seutukunnassa Etelä-Pohjanmaan maakunnassa. Kauhavalla asui 15 165 henkilöä (2023-12-3131. joulukuuta 2023), ja sen pinta-ala on 1 328,38 km², josta 14,53 km² on vesistöjä (2022-01-011. tammikuuta 2022). Väestötiheys on 11,54 asukasta/km². Kauhavasta tuli kaupunki 1986. Vanha Kauhavan kaupunki lakkautui, kun se yhdistyi Alahärmän, Kortesjärven ja Ylihärmän kanssa uudeksi Kauhavaksi vuonna 2009.

Historia

Perttulanmäen alueelta on löydetty kivikautista asutusta ja Hatunluoman kivikautinen asuinalue ulottuu osittain Kauhavan alueelle. Pysyvä asutus Kauhavalle syntyi kuitenkin 1500-luvulla, jolloin uudisasukkaat saapuivat Kauhavalle pääasiassa Kyrön seudulta. Kauhavan vanhimmat talot olivat Kamppinen, Somppi ja Pelkonen.

Asutus laajeni Kauhavalla nopeasti. Vuonna 1570 taloja oli 17 ja vuonna 1600 jo 28. Kauhavan aluetta kutsuttiin alun perin Kauhajoeksi ja Sydänmaaksi ja se kuului vuodesta 1608 lähtien Lapuaan. Kauhavan kappeliseurakunta perusttiin vuonna 1643. Kauhavan ensimmäinen kirkkorakennus oli vaatimaton kirkkotupa. Vuonna 1643 valmistui Kauhavan ensimmäinen kirkko.

Kauhavan asukasluku alkoi kasvaa nopeasti 1700-luvulla ja alue vaurastui tervakaupan ansiosta. Toisen kirkon rakennutti Antti Hakola vuonna 1756. Vuonna 1805 asukkaita oli jo 3051. Kauhava oli 1800-luvulla tunnettu puukkojunkkareistaan eli häjyistä. "Kauhavan rumaksi vallesmanniksi" kutsuttu Adolf Hägglund onnistui 1860-luvun lopulla kukistamaan häjyjen johtomiehet. Vuosina 1867–1869 käräjiä häjyjen johtomiehiä vastaan käytiin Pollarin talossa.

Häjyjen kukistumiseen vaikutti mm. siirtolaisuus, herännäisyys ja nuorisoseuraliike. Joukkoliikkeet kanavoivat pohjalaisten nuorten miesten toimintatarmon hedelmällisempiin harrastuksiin. Itsenäinen kirkkoherrakunta Kauhavasta tuli 1859 ja kunta 1867. Suomen ensimmäinen nuorisoseura perustettiin juhannuksena 1881 Kauhavan Hahtomaan kylässä. Myöhemmin Kauhavalle perustettiin vielä seitsemän nuorisoseuraa.

Kartta nykyisen Kauhavan alueen kuntaliitoksista

1880-luvulla Kauhavalle rakennettiin rautatie, joka oli huomattava edistysaskel elinkeinoelämälle. Puukontekijät ja kutojat toivat tuotteitaan rautatieasemalle myytäväksi. Kaupankäynti loi perustan puukko- ja kutomoteollisuudelle. Vuosisadan lopulla Kauhavalta lähti siirtolaiseksi lähes 4000 henkeä, mutta vuonna 1920 pitäjässä asui silti noin 7800 asukasta. Kauhavan toinen kirkko paloi joulupäivänä 1921 ja nykyinen kirkko valmistui vuonna 1925 Josef Stenbäckin piirustusten mukaisesti.

Vuonna 1929 puolustusvoimien Ilmasotakoulu muutti Santahaminasta Kauhavalle. Ilmasotakoulu toi väriä paikkakunnan elämään sekä toi kaupunkiin työpaikkoja ja koulutusmahdollisuuskia. Syksyllä 1968 Kauhavalla paljastettiin 51 Kauhavalla palvelleen, lento-onnettomuuksissa surmansa saaneiden lentäjien muistomerkki. Lentosotakoulu lakkautettiin vuonna 2014.

Kauhava, Alahärmä, Ylihärmä ja Kortesjärvi päätyivät kuntaliitokseen taloudellisista syistä vuonna 2009. Asukkaiden identiteetissä vanhat kuntarajat näkyvät pitkään sen jälkeen.

Kauhavan vaakuna vuoden 2008 loppuun saakka.

Maantiede

Kauhavan naapurikunnat ovat Evijärvi, Isokyrö, Lappajärvi, Lapua, Pedersören kunta, Seinäjoki, Uusikaarlepyy ja Vöyri, joista Pedersören kunta, Uusikaarlepyy ja Vöyri kuuluvat Pohjanmaan maakuntaan ja muut Etelä-Pohjanmaahan.

Kylät

Alahärmän alue Ekola, Hakola, Hanhila, Hanhimäki, Heikkilä, Hilli, Huhtamäki, Härmä, Kirkonkylä, Kivihuhta, Katajamäki, Kojola, Kuoppala, Köykkäri, Lahdenkylä, Lehtimäki, Markkula, Mylläri, Ojala, Poromaa, Pelkkala, Perkiömäki, Pesola, Piri, Sorvisto, Vakkuri, Voltti, Vuoskoski ja Yliviitala

Kauhavan alue Alakylä, Annala, Eteläranta, Fräntilä, Hatunkylä, Hirvijoki, Hopiavuori, Huhmarkoski, Huhtamäki, Kantola, Karjanlahti, Kauhava, Kettula, Kleemola, Kosola, Lauttamus (keskustaajama), Lummukka, Matsomppi, Mäenpää, Mäki-Hannus, Orava, Pelkkikangas, Pelkola, Pernaa, Pukkila, Ruotsala, Renko, Sippola, Varpula, Varvas, Viinikka ja Ylikylä.

Kortesjärven alue Isomäki, Kielinen, Kortesjärvi, Purmojärvi, Rantala, Saarijärvi, Ylikylä, Manninen, Nuottimäki, Fräntilä, Kukkola, Pellinen, Pirttinen, Iso-Pellinen, Lappinen, Laukkonen, Salo, Ylikoski, Porkholma ja Tyynismaa

Ylihärmän alue Haapoja, Keskikunta, Kirkonkylä, Kosola, Pakka, Vesiluoma, Yliluoma, Kangas, Ikola, Ilomäki, Rannanjärvi, Salomaa ja Taipale.

Taajamat

Vuoden 2017 lopussa Kauhavalla oli 16 278 asukasta, joista 10 606 asui taajamissa, 5 618 haja-asutusalueilla ja 54:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Kauhavan taajama-aste on 65,4 %. Kauhavan taajamaväestö jakautuu viiden eri taajaman kesken:

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Kauhavan keskustaajama 5 509
2 Alahärmän kirkonkylä 2 203
3 Ylihärmän kirkonkylä 2 171
4 Kortesjärven kirkonkylä 611
5 Kangas* 112

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kaupunkiin vain osittain. Kankaan taajama ulottuu puoliksi Kauhavan ja puoliksi Lapuan kaupungin alueelle.

Väestö

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen eli luvuissa ovat mukana myös Kauhavaan vuoden 2009 alussa liitetyt Alahärmän, Kortesjärven ja Ylihärmän asukkaat.

Kauhavan väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980    19 924
1985    20 359
1990    20 231
1995    19 877
2000    18 967
2005    18 248
2010    17 308
2016    16 599
2020    15 716
Lähde: Tilastokeskus.

Kristinusko

Vuoden 2023 aluejaon mukaan Kauhavalla on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:

Seurakunta toimii myös Evijärven kunnan alueella.

Evankelis-luterilaisen kirkon sisäisistä herätysliikkeistä Kauhavalla toimii vanhoillislestadiolaisuus. Vanhoillislestadiolaisten rauhanyhdistykseen kuului vuonna 2023 yhteensä 45 jäsentä.

Itsenäisinä helluntaiseurakuntina Kauhavalla toimivat Härmän helluntaiseurakunta, Kauhavan helluntaiseurakunta ja Kortesjärven helluntaiseurakunta.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kauhavan alueella toimii Tampereen ortodoksinen seurakunta.

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Kauhavan kaupungin nykyisellä alueella.

Talous

Elinkeinorakenne

Vuonna 2015 Kauhavalla oli 6915 työpaikkaa. Niistä 12 prosenttia oli alkutuotannossa, 33 % jalostuksessa ja 53 % palvelualoilla.

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat peräkärryjä, ajoneuvojen ohjaamoita ja muoviosia valmistava MSK Group Oy, Pohjanmaan Osuuspankki ja Avain Säästöpankki.

Kauhavalaisia työnantajia:

Koulutus

Kauhavan lukio on yrittäjyyteen, kansainvälisyyteen ja liikuntaan (lahjakkaiden urheilijoiden monilajiryhmä) profiloitunut yleislukio. Alahärmässä toimiva Härmän lukio on palvelu- ja matkailualan yrittäjyyteen profiloitunut yleislukio.

Kauhavalla sijaitsee Suomen Yrittäjäopisto. Lakkautukseensa vuoden 2014 loppuun asti kaupungissa toimi Lentosotakoulu, joka oli Ilmavoimien tärkein sotilasopetuslaitos.

Kulttuuri

Tapahtumat

Aprillipäivän aikoihin Kauhavan Kortesjärvellä järjestetään Valehtelun Suomen mestaruuskilpailut. Powerparkin ja LSK Business Parkin alueella järjestetään runsaasti tapahtumia mm. FHRA kiihdytyskilpailuja, Power Truck Show sekä erilaiset messut ja harrastealojen tapahtumat. Perinteisiä kesätapahtumia ovat Puukkofestivaalit ja Härmälääset Häjyylyt, PowerParkin juhannus ja Nordic King.

Herättäjäjuhlat järjestettiin Kauhavalla vuonna 2021.

Suviseurat järjestetään Kauhavan entisellä lentokentällä vuonna 2023 ja jatkossa vuorotellen Lopin ja Pudasjärven kanssa.

Nähtävyydet

Kauhavan kirkko on Josef Stenbäckin suunnittelema.

Ruoka

Kauhavan pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla lihavelli, jossa on sianlihaa, herneitä, porkkanaa, ohraryynejä ja leipäjuuston paloja.

Urheilu

Pentti Nikula hyppäsi seiväshypyn maailmanennätyksen Kauhavalla vuonna 1962. Taistelulaji Han Moo Don alkukotina pidetään Kauhavaa.

Alahärmään PowerParkin lähelle on valmistunut uusi ravirata vuonna 2016. Nordic King juhannusravit järjestetään vuosittain.

Kauhavalaisia urheiluseuroja

Viihde

Kauhavalla on kuvattu muutamia elokuvia kuten Antti Tuurin romaaneihin perustuvat Pohjanmaa, Talvisota, Ameriikan raitti ja Lakeuden kutsu sekä Aleksi Mäkelän ohjaama Häjyt ja Heikki Kujanpään Pieni pyhiinvaellus. Myös Antti Isotalosta kertova Härmästä poikia kymmenen sekä puukkojunkkareista kertova Pohjalaisia on kuvattu Kauhavalla Ylihärmän Kankaan kylässä. Kauhavalla on kuvattu mm. Yle TV2:n sarja Hyvien ihmisten kylä.

Paikkakunnalla on toiminut useita eri tyylisiä alueellista suosiota nauttivia yhtyeitä. Kansallisesti merkittävimpiä ovat 1970–1980-lukujen taitteessa huippukauttaan elänyt Hard Rock Sallinen, ja Micke Björklöfin blues-yhtye Micke Björklöf & Blue Strip, joka on osallistunut alan kilpailuun Saksassa. Yhtye äänitti erään levynsä New Orleansissa. Kolmas paikallinen yhtye on Kauhava Big Band.

Kauhava mainitaan myös monen tunnetunkin yhtyeen kappaleissa, kuten Zen Cafen Tämä on syksy ja Lauri Tähkä & Elonkerjuun Rakasta rintani ruhjeille sekä Pelle Miljoona Unitedin Järjetön Kauhavan ralli. Kansanlaulussa ”Isontalon Antti ja Rannanjärvi” uhkaillaan Kauhavan ”rumaa vallesmannia”.

Kauhavalla pidetyssä kattokökässä (kökkä = talkoot) on kirjoitettu muistiin lukuisia kansanlauluja.lähde?

Liikenne

Rautatie

Kauhavan rautatieasema on Pohjanmaan radan varrella noin 38 km Seinäjoelta pohjoiseen. Kesäisin junat pysähtyvät myös Härmän asemalla, josta on linja-autokuljetus PowerParkiin.

Välimatkoja

Hallinto ja politiikka

Hallinto

Kunnallisvaaleissa 2021 jakautuivat 43 paikkaa kaupunginvaltuustossa seuraavasti: keskusta 18 paikkaa, kokoomus 10 paikkaa, perussuomalaiset seitsemän paikkaa, SDP neljä paikkaa, kristillisdemokraatit kolme paikkaa ja Vapauden liitto yksi paikka. Kaupunginjohtajana toimii Vesa Rantala.

Kunnan- ja kaupunginjohtajat

Politiikka

Annetut äänet viimeisimmissä kunnallisvaaleissa. (lähde: YLE, Vaalitulospalvelu)

Vuosi KESK KOK PS SDP KD VAS VIHR muut Johto
Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä %
2008 4 598 46,8 2 552 26,0 578 5,9 1 348 13,7 656 6,7 96 1,0 20,8
2012 3 968 46,3 2 028 23,6 871 10,2 1 005 11,7 618 7,2 73 0,9 15 0,2 22,7
2017 3 759 44,4 1 722 20,3 1 180 13,9 842 9,9 739 8,7 120 1,4 68 0,8 40 0,5 24,1
2021 3 051 40,8 1 782 23,8 1 329 17,8 650 8,7 644 8,6 22 0,2 17,0

Tunnettuja asukkaita

Ystävyyskunnat

Katso myös

Lähteet

Viitteet

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. a b Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 26.4.2024. Tilastokeskus. Viitattu 28.4.2024.
  3. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. Kuntavaalit 2021, Kauhava Oikeusministeriö. Viitattu 3.8.2021.
  7. a b c d e f Rikkonen & Sihvo 1986, s. 87–88
  8. Sippolanmäen taloryhmä RKY. Viitattu 6.2.2018.
  9. Puolustusvoimien lakkautuslistalla kuusi yksikköä, 1 200:aa uhkaa irtisanominen Helsingin Sanomat. 8.2.2012. Viitattu 12.8.2015.
  10. Vanhat kuntarajat kummittelevat Kauhavalla Yle. 23.2.2017. Viitattu 6.2.2018.
  11. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 4.12.2018.
  12. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 4.12.2018.
  13. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 11.1.2018.
  14. Kauhavan seurakunta Kauhavan seurakunta. Viitattu 15.3.2024.
  15. Järjestävät rauhanyhdistykset Kauhavan suviseurat 2023 . Arkistoitu 5.11.2023. Viitattu 5.11.2023.
  16. Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Arkistoitu 6.9.2021. Viitattu 6.9.2021.
  17. Tampereen ortodoksinen seurakunta Suomen ortodoksinen kirkko. Arkistoitu 9.10.2018. Viitattu 27.2.2024.
  18. Seurakuntien rakenneselvitykselle todellinen tarve Etelä-Pohjanmaalla – pienissä seurakunnissa eletään kädestä suuhun Yle. Viitattu 15.3.2024.
  19. Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 6.2.2018.
  20. Alueen Kauhava yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 6.2.2018.
  21. Vuodet -1893 Herättäjäjuhlat. Viitattu 27.3.2022.
  22. https://www.suviseurat.fi/ SRK:n Suviseurat Kauhavalla 2023. Viitattu 5.7.2023.
  23. Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 149. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
  24. Yle: Kunnallisvaalit 2021 tulospalvelu vaalit.yle.fi. 10.4.2017.
  25. Hallinto 1.12.2014. Kauhavan kaupunki. Viitattu 1.12.2014.
  26. https://vaalit.yle.fi/tulospalvelu/kv2017/vaalipiiri/10/kunta/233
  27. Taiteilijaeläkkeellä tunnustettiin 45 taiteilijan työ Yle Uutiset. 18.4.2007. Viitattu 15.3.2024.
  28. Adolf Hägglundin elämäkerta Kansallisbiografiassa.

Aiheesta muualla