Kaupankäynti

Tämän päivän artikkelissa puhumme Kaupankäynti:stä. Kaupankäynti on aihe, joka on kiinnittänyt monien huomion viime vuosina, ja on tärkeää ymmärtää sen vaikutukset ja seuraukset. Yhteiskuntavaikutuksesta populaarikulttuuriin Kaupankäynti on osoittautunut kiinnostavaksi ja tärkeäksi aiheeksi monenlaisille ihmisille. Tässä artikkelissa tutkimme Kaupankäynti:n eri puolia ja keskustelemme sen merkityksestä nykymaailmassa. Toivomme, että tämä artikkeli antaa sinulle täydellisemmän käsityksen Kaupankäynti:stä ja sen vaikutuksista todellisuudessamme.

Kaupankäyntiä Gdańskissa 1600-luvulla
Kaupankäynti on hyödykkeiden vaihtamista rahaksi. Ohessa kuva hedelmäkojusta, jossa kaupataan hedelmiä.

Kaupankäynti tarkoittaa tavaran, palveluiden tai oikeuksien ja aineettoman omaisuuden vaihdantaa.[1] Kaupankäynnin mekanismia kutsutaan markkinoiksi. Alun perin tavaroita vaihdettiin toisiin tavaroihin. Rahan keksiminen tehosti kaupankäyntiä. Kun vaihdannassa käytetään rahaa, voidaan erottaa ostaminen ja myyminen erillisinä tapahtumina.

Kaupankäyntiä voidaan jaotella kaupan kohteen mukaan esimerkiksi irtaimen kauppaan ja kiinteistökauppaan (arvopaperikauppa on irtaimen kauppaa). Osapuolten mukaan kaupankäynti on jaettavissa vähittäiskauppaan ja tukkukauppaan: vähittäiskaupassa ostaja on kohteen käyttäjä; tukkukaupassa ostaja on vähittäisportaan myyjä. Vähittäiskauppoja ovat päivittäiskaupat, kuten ruokakaupat sekä erikoiskupat, kuten vaatekaupat ja kodinkoneliikkeet. Lisäksi joskus puhutaan teknisestä kaupasta, jolloin yritykset ostavat toisiltaan rakennustyössä ja teollisuudessa tarvittavia raaka-aineita tai sellaisia tuodaan maahan.[2]

Etymologia

Suomen kielen sana kauppa on mahdollisesti lainasana muinaisnorjasta, jossa kaupa tarkoittaa ostamista.lähde?

Historia

Ihmiset kävivät kauppaa jo kivikaudella, muun muassa kampakeraamisen kulttuurin ja nuorakeraamisen kulttuurin aikaan.[3] Esimerkiksi muinaisesta Mesopotamiasta on tietoa kaupankäynnistä.[4] Mesopotamian varhaisimpiin kulttuureihin kuuluvalla Ubaidin kulttuurilla oli aikaisempia kulttuureja suurempi vaikutus asuinalueen ympäristöön ja näin ollen Ubaidin kulttuurin aikana myös kaupankäynti laajeni.[5] Kaupankäynti Välimeren maissa ja Pohjois-Afrikassa kehittyi foinikialaisten toiminnan myötä noin 1500-300 ekr. Tämä tapahtui osittain sen myötä, että foinikialaiset perustivat siirtokuntia.[6]

Kaupankäynnin kehityksessä oli paljon merkitystä myös Silkkitiellä, jonka kauppareitit ulottuivat Kiinasta Rooman valtakuntaan. Nämä kauppareitit olivat käytössä vielä keskiajalla.[7] Kaupankäyntireitit ovat monesti kulkeneet merien kautta. Suuret löytöretket 1400- ja 1500-luvuilla laajensi ihmisten maailmankuvaa ja niiden myötä kauppareitit eri maanosien välillä laajenivat. Näinä aikoina eurooppalaiset löysivät Ceylonin ja Indonesian saaret, joilta löytyy monia mausteita. Näiden saarten löytymisen myötä lisääntyi maustekauppa.[8] Itse asiassa kaupankäynnin historiassa merenkulun suhteen oli eräänlainen virstanpylväs 1600-luvun puolivälissä.[9]

Teollinen vallankumous, joka alkoi 1700-luvun Englannissa, muutti kaupankäynnin muotoja paljolti, muun muassa siten, että joidenkin tavaroiden hinta laski.[10]

Tukkukaupankäynnin kanavat

Kuten vähittäiskauppaa, tukkukauppaa käydään usealla eri tavalla. Toisin kuin vähittäiskauppa, tukkukauppa keskittyy henkilökohtaiseen myyntiin ja erilaisiin alakohtaisiin ratkaisuihin.

Henkilökohtaiset myyntikanavat:

  • Kasvokkain
  • Puhelinmyynti
  • Kirjeitse

Massamyyntikanavat:

Kaupankäynnin syitä ja vaikutuksia

Kaupankäynnin avulla:

  • ostaja voi saada käyttöönsä puuttuvia hyödykkeitä (tavaroita, palveluita, oikeuksia)
  • myyjä tai välittäjä voi kerätä pääomaa kaupankäynnissä syntyvästä voitosta
  • myyjä voi päästä eroon tuotannon tai keräilyn ylijäämästä
  • ostaja ja myyjä voivat ylläpitää ja kehittää yksilöiden ja yhteisöjen välisiä suhteita

Kaupankäynti yksilöiden välillä mahdollisti ammattien syntymisen ja erikoistumisen erilaisiin tehtäviin. Kaupankäynti eri väestöryhmien välillä mahdollisti uusien alueiden asuttamisen, koska osa välttämättömistä tarvikkeista ja raaka-aineista (esimerkiksi työkalut, metallit, suola) voitiin saada vaihtamalla tai ostamalla niitä muilta yhteisöiltä tai kansoilta.

Kansainvälinen kauppa

Pääartikkeli: Kansainvälinen kauppa

Kansainvälinen kauppa on tavaran ja palveluiden vaihdantaa valtioiden rajojen yli. Useimmissa maissa kansainvälinen kauppa muodostaa merkittävän osan bruttokansantuotteesta. Kansainvälistä kauppaa on harjoitettu jo pitkään, mutta viimeisten vuosisatojen aikana sen taloudellinen, sosiaalinen ja poliittinen merkitys on kasvanut. Tähän on johtanut muun muassa teollistuminen, kehittyneet liikennejärjestelmät, globalisaatio, monikansalliset yritykset ja ulkoistaminen.

Lähteet

  1. ↑ kaupankäynti. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
  2. ↑ Toimialat Kaupan liitto. Viitattu 11.6.2022.
  3. ↑ Anniina Wallius: Taitavat naiset toivat kivikauden Suomeen uuden kulttuurin idästä Uutiset, Arkeologia. 25.3.2018. Yle. Viitattu 22.5.2022.
  4. ↑ Joshua J. Mark: Mesopotamia 14.3.2018. World History encyclopedia. Viitattu 22.5.2022 (englanniksi).
  5. ↑ Sheena Coupe, Annette Carter, Sue Burk, Mick Bagnato: Sumerin varhainen asutus, s. 35. WSOY, 1994. ISBN 951-0-18780-1
  6. ↑ Rob Altar: Opas foinikialaisille Volta. 16.10.2020. BBC History Magazine. Viitattu 22.5.2022.
  7. ↑ Silkroad Britannica. Viitattu 22.5.2022 (englanniksi).
  8. ↑ Steven Kreis: The Age of Discovery The history guide. 2.5.2011. Arkistoitu 4.4.2022. Viitattu 26.5.2022 (englanniksi).
  9. ↑ Brian Lavery: Trade under sail, s. 140. Dorling Kingsley, 2004. ISBN 1-4053-0589-4
  10. ↑ Olga Lilja: Miten teollistuminen muutti ihmisten elämää Peda.net. Viitattu 22.5.2022.

Aiheesta muualla