Keijo Laitinen

Keijo Laitinen-maailmassa löydämme loputtomasti näkökohtia, jotka saavat meidät pohtimaan, kyseenalaistamaan ja jopa ihmettelemään. Keijo Laitinen on aihe, joka on herättänyt kiinnostusta monissa läpi historian, sen juuret ulottuvat muinaisiin ajoiin ja sen vaikutus on edelleen läsnä nyky-yhteiskunnassa. Tässä artikkelissa tutkimme Keijo Laitinen:n eri puolia sen vaikutuksista kulttuuriin sen vaikutuksiin jokapäiväisessä elämässä. Yksityiskohtaisen ja rikastuttavan analyysin avulla pyrimme ymmärtämään syvällisesti kaiken, mitä Keijo Laitinen tarjoaa meille, paljastaen mysteereitä, paljastaen totuuksia ja tarjoamalla kattavan näkemyksen tästä ilmiöstä.

Tämä artikkeli käsittelee muusikko Keijo Laitista. Säveltäjä Keijo Johannes Laitisesta on oma artikkeli.
Lauluntekijä ja laulaja Juha Vainio ja hänen ystävänsä Keijo Laitinen.

Keijo Laitinen (18. toukokuuta 1934 – 6. elokuuta 2009 Kotka)[1] oli suomalainen muusikko ja sovittaja, joka soitti tanssiorkestereissa ja vaikutti Kotkassa. Juha Vainio teki Laitisen kunniaksi kappaleen ”Vanha salakuljettaja Laitinen”.[2] Laitisen ja kumppaneiden mukana Vainio pääsi alaikäisenä salaa esiintymään Kotkan ravintola Fenniaan, jossa oli 21 vuoden ikäraja. Tavallaan Laitisessa siis oli salakuljettajaakin.[3]

Laitinen kir­joit­ti muun muassa lä­hes kaik­ki Kot­ka-Har­mo­nik­ko­jen so­vi­tuk­set, joil­la saa­tiin kil­pa­me­nes­tys­tä har­mo­nik­ka­ki­sois­sa, vaik­ka hän oli it­se ki­ta­ris­ti. Hän ei myöskään aikaillut kahdeksankymmenluvun alussa tarttua Koskenniemen ja Sarkian runoihin ja laittaa syvällisin miettein muun muassa Öinen katu soimaan.[4] Laitisen puoliso oli Arja Laitinen (1932–2006).[1] Laitinen kuoli kotonaan Kotkan Karhulassa.[2]

Lähteet

  1. ↑ a b Laitinen Keijo, hautakuva albumissa: Kotka, Helilän hautausmaa Ko-La (vaatii kirjautumisen) suomenkirkkojajahautausmaita.fi. Viitattu 6.4.2024.
  2. ↑ a b Tieaho, Matti: Keijo Laitinen on kuollut Kymen Sanomat. 7.8.2009. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 10.3.2013.
  3. ↑ Eeva-Kaarina Kolsi, Junnu Vainion laulujen hahmot olivat todellisia henkilöitä, Ilta-Sanomat, 29.10.2016
  4. ↑ Kei­sa­ri­kun­nan mu­siik­ki elää – Kon­ser­tin kes­ki­ös­sä 100-, 90- ja 80-vuo­ti­aat Kaupunkilehti PK & Ankkuri. Viitattu 6.4.2024.