Keijo Laitinen-maailmassa löydämme loputtomasti näkökohtia, jotka saavat meidät pohtimaan, kyseenalaistamaan ja jopa ihmettelemään. Keijo Laitinen on aihe, joka on herättänyt kiinnostusta monissa läpi historian, sen juuret ulottuvat muinaisiin ajoiin ja sen vaikutus on edelleen läsnä nyky-yhteiskunnassa. Tässä artikkelissa tutkimme Keijo Laitinen:n eri puolia sen vaikutuksista kulttuuriin sen vaikutuksiin jokapäiväisessä elämässä. Yksityiskohtaisen ja rikastuttavan analyysin avulla pyrimme ymmärtämään syvällisesti kaiken, mitä Keijo Laitinen tarjoaa meille, paljastaen mysteereitä, paljastaen totuuksia ja tarjoamalla kattavan näkemyksen tästä ilmiöstä.
Keijo Laitinen (18. toukokuuta 1934 – 6. elokuuta 2009 Kotka)[1] oli suomalainen muusikko ja sovittaja, joka soitti tanssiorkestereissa ja vaikutti Kotkassa. Juha Vainio teki Laitisen kunniaksi kappaleen ”Vanha salakuljettaja Laitinen”.[2] Laitisen ja kumppaneiden mukana Vainio pääsi alaikäisenä salaa esiintymään Kotkan ravintola Fenniaan, jossa oli 21 vuoden ikäraja. Tavallaan Laitisessa siis oli salakuljettajaakin.[3]
Laitinen kirjoitti muun muassa lähes kaikki Kotka-Harmonikkojen sovitukset, joilla saatiin kilpamenestystä harmonikkakisoissa, vaikka hän oli itse kitaristi. Hän ei myöskään aikaillut kahdeksankymmenluvun alussa tarttua Koskenniemen ja Sarkian runoihin ja laittaa syvällisin miettein muun muassa Öinen katu soimaan.[4] Laitisen puoliso oli Arja Laitinen (1932–2006).[1] Laitinen kuoli kotonaan Kotkan Karhulassa.[2]