Kemiönsaari

Kemiönsaari
Kimitoön

vaakuna

sijainti

Kemiön kirkko
Kemiön kirkko
Sijainti 60°09′50″N, 022°43′40″E
Maakunta Varsinais-Suomen maakunta
Seutukunta Turunmaan seutukunta
Kuntanumero 322
Hallinnollinen keskus Kemiön kirkonkylä
Perustettu 2009
Kuntaliitokset Dragsfjärd (2009)
Kemiö (2009)
Västanfjärd (2009)
Pinta-ala ilman merialueita 697,80 km²
142:nneksi suurin 2022 
Kokonaispinta-ala 2 800,97 km²
27:nneksi suurin 2022 
– maa 686,90 km²
– sisävesi 10,90 km²
– meri 2 103,17 km²
Väkiluku 6 462
142:nneksi suurin 31.12.2023 
väestötiheys 9,41 as./km² (31.12.2023)
Ikäjakauma 2020 
– 0–14-v. 11,9 %
– 15–64-v. 53,3 %
– yli 64-v. 34,8 %
Äidinkieli 2023 
suomenkielisiä 30,0 %
ruotsinkielisiä 66,2 %
– muut 3,7 %
Kunnallisvero 7,10 %
286:nneksi suurin 2024 
Työttömyysaste 9,9 % (2019)
Kunnanjohtaja Erika Strandberg
Kunnanvaltuusto 27 paikkaa
  2021–2025
 • RKP
 • SDP
 • FS/VY1
 • Vas.
 • Kesk.
 • Vihr.
 • E852
 • PS
1 Vapaa yhteistoiminta
2 Valitsijayhdistys Janne Salonen

13
5
2
2
2
1
1
1
www.kemionsaari.fi
Bengtskärin majakka on Kemiönsaaren tunnetuimpia nähtävyyksiä. Kuva heinäkuulta 2010.

Kemiönsaari (ruots. Kimitoön) on Suomen kunta Varsinais-Suomessa. Kunta syntyi Dragsfjärdin, Kemiön ja Västanfjärdin kuntaliitoksella vuonna 2009; sitä ennen vuonna 1969 oli Dragsfjärdiin liitetty Hiittinen. Kemiönsaaren kunta käsittää lähes koko Kemiönsaaren lukuun ottamatta entiseen Angelniemen kuntaan kuulunutta saaren pohjoiskärkeä, joka on vuodesta 2009 ollut osa Salon kaupunkia, sitä ennen vuodesta 1967 Halikon kuntaa.

Kemiönsaaressa asuu 6 462 henkilöä, ja sen pinta-ala on 2 800,97 km², josta 10,90 km² on sisävesiä ja 2 103,17 km² merialueita. Väestötiheys on 9,41 asukasta/km². Kunta on kaksikielinen, ja 30,0 % sen asukkaista puhuu suomea ja 66,2 % ruotsia äidinkielenään.

Kunnassa on 12 peruskoulua, joista kolme on suomenkielisiä ja yhdeksän ruotsinkielisiä.

Saaristokunnan nähtävyyksiä ovat esimerkiksi Saaristomeren kansallispuisto, Bengtskärin majakka, Amos Andersonin kesähuvilana toiminut Söderlångvikin kartano, Sagalundin museo ja Taalintehtaan ruukin alue. Kunnan kirkkorakennuksia ovat Kemiön kirkko, Dragsfjärdin kirkko, Taalintehtaan kirkko, Västanfjärdin vanha kirkko, Västanfjärdin uusi kirkko, Hiittisten kirkko ja Vänön kappeli.

Laajahko alue Skinnarvikissä saaren länsilaidalla on puolustusvoimien hallinnassa, ja pääsy sinne on luvanvaraista.

Kemiönsaaren naapurikunnat ovat Salo, Raasepori, Hanko, Parainen ja Sauvo.

Historia

Kemiönsaarella on runsaasti keskiaikaa edeltäviä muinaisraunioita. Keskiajalla alueelle saapui väestöä Ruotsin eri osista, jolloin alkuperäinen suomenkielinen väestö poistui tai pakeni paikalta. Tästä kertoo suomalaisperäisten paikannimien puuttuminen saaren keskiosista. Alueella on kuitenkin alun perin ollut suomalaista väestöä. Vaikka saarelta tunnetaan myöhempiä suomalaisia erisnimiä vuodelta 1378, on mahdollista että alkuperäisväestön ja tulokkaiden välillä on tapahtunut jonkinlainen konflikti, mikä johti suomenkielisen väestön poistumiseen alueelta. Toisaalta kylännimien Makila (Maakylä) ja Kalkila (Kalkkila) perusteella on ehdotettu, että Ruotsista tulleen muuttoliikkeen seurauksena myös uutta suomenkielistä väestöä olisi tullut saarelle Salon seudulta.

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Kemiönsaaren väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980    9 022
1985    8 676
1990    8 371
1995    8 041
2000    7 663
2005    7 462
2010    7 191
2015    6 909
2020    6 619
Lähde: Tilastokeskus.

Taajamat

Vuoden 2017 lopussa Kemiönsaaressa oli 6 793 asukasta, joista 3 472 asui taajamissa, 3 263 haja-asutusalueilla ja 58:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Kemiönsaaren taajama-aste on 51,6 %. Kemiönsaaren taajamaväestö jakautuu viiden eri taajaman kesken:

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Kemiön kirkonkylä 1 302
2 Taalintehdas 1 137
3 Dragsfjärdin kirkonkylä (Kärra) 608
4 Lammala 216
5 Björkboda 209

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Palvelut

Terveydenhuolto

Kemiönsaaren terveyskeskus vastaa alueensa asukkaiden perusterveydenhuollon palveluista. Pääterveysaseman lisäksi terveyskeskuksella on lähipalvelupiste Taalintehtaalla. Pääterveysaseman yhteydessä toimii terveyskeskussairaala. Erikoissairaanhoidon palvelut sijaitsevat Turussa. Tyks Turunmaan sairaala tuottaa aluesairaalatason ja Turun yliopistollinen keskussairaala yliopistosairaalatason palveluita. Sairaalat kuuluvat Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriin. Tyks Akuutti tarjoaa ensihoidon ja päivystyksen palveluita

Seurakunnat

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Kemiönsaaressa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:

Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Kemiönsaaressa toimii Kimitoön Pingstförsamling.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kemiönsaaren alueella toimii Turun ortodoksinen seurakunta.

Entiset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Kemiönsaaren kunnan nykyisellä alueella:

Kylät

Kartta Kemiönsaaren ja Paraisten kuntaliitoksista. Vuonna 1961 Strömmä lähialueileen liitettiin Kemiöstä Perniöön, Santasaari liitettiin Karunasta Kemiöön ja Hiittinen liitettiin Dragsfjärdiin vuonna 1969. Kemiö, Dragsfjärd ja Västanfjärd yhdistyivät uudeksi Kemiönsaaren kunnaksi vuonna 2009.

Dragsfjärd

Björkboda, Genböle, Dalen, Hammarsboda, Hertsböle, Kråkvik, Kulla, Kärra, Labbnäs, Lillfinhova, Långnäs, Nordanå, Purunpää, Rosendal, Rövik, Skinnarvik, Smedskulla, Storfallan, Storfinhova, Stusnäs, Sunnanå, Söderby, Söderlångvik, Söglö, Tynglax, Ytterölmos, Överölmos

Hiittinen

Bergö, Biskopsö, Bolax, Böle, Hiittinen (Hitis), Holma, Högsåra, Kakskiela (Kaxskäla), Kasnäs, Rosala, Stubbnäs, Tunhamn, Vänoxa, Vänö

Kemiö

Albrektsböle, Berga, Bjensböle, Bogsböle, Branten, Brokärr, Båtkulla, Böle, Dalby, Dalkarby, Degerdal, Ekniemi (Eknäs), Elmdal, Engelsby, Flugböle, Fröjdböle, Gammelby, Gräsböle, Gundby, Gästerby, Helgeboda, Hova, Hulta, Högmo, Kalkkila (Kalkila), Kastkärr, Kiila (Kila), Kirkonkylä (Kyrkoby), Kåddböle, Koustar, Kuggböle, Kvarnböle, Kårkulla, Labböle, Lamkulla, Lappdal, Lemnäs, Lillvik, Linnarnäs, Lövböle, Mainiemi (Majniemi), Makila, Mattböle, Mattkärr, Mjösund, Måsa, Nordvik, Norrlångvik, Norrsundvik, Orrnäs, Pajböle, Pederså, Pungböle, Påvalsby, Reku, Rugnola, Santasaari (Sandö), Skarpböle, Skoböle, Skogsböle, Skålböle, Skäggböle, Smedaböle, Smedsböle, Stenmo, Sjölax, Tavastrona, Tjuda, Tolfsnäs, Torsböle, Trotby, Träskö, Vestlahti (Vestlax), Viksgård, Viksvidja, Villkärr, Vreta, Västankärr, Västermark, Östermark.

Västanfjärd

Billböle, Brännboda, Finsjö, Galtarby, Gräggnäs, Illo, Kobböle, Misskärr, Nivelax, Norrlammala, Pörtsnäs, Sirnäs, Södersundvik, Söderlammala, Tappo, Västanfjärd, Östanå

Ilmasto

Kemiönsaaren ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) −0,6 −1,0 2,6 8,8 15,1 19,2 22,3 21,1 15,8 9,2 4,3 1,5 ka. 9,9
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −6,2 −7,3 −4,9 −0,4 4,3 9,0 12,3 11,4 7,4 3,0 −0,2 −3,5 ka. 2,1
Vrk:n keskilämpötila (°C) −3,3 −4,2 −1,1 4,0 10,0 14,5 17,5 16,2 11,5 6,1 2,1 −0,9 ka. 6
Sademäärä (mm) 65 47 45 35 36 58 68 81 67 85 85 85 Σ 757
Sadepäivät (d) 12 9 9 8 7 9 8 10 9 12 13 14 Σ 120
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
−0,6
−6,2
−1,0
−7,3
2,6
−4,9
8,8
−0,4
15,1
4,3
19,2
9,0
22,3
12,3
21,1
11,4
15,8
7,4
9,2
3,0
4,3
−0,2
1,5
−3,5
S
a
d
a
n
t
a
65 47 45 35 36 58 68 81 67 85 85 85


Lähde: Tilastoja Suomen ilmastosta ja merestä 1991-2020

Tapahtumia

Katso myös

Lähteet

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. a b Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 26.4.2024. Tilastokeskus. Viitattu 28.4.2024.
  3. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. a b Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 18.11.2021.
  7. Kuntavaalit 2021, Kemiönsaari Oikeusministeriö. Viitattu 18.11.2021.
  8. Koulutus Kemiönsaaren kunta. Arkistoitu 9.8.2020. Viitattu 6.8.2009.
  9. Kemiönsaaren seurakunta
  10. Kari Tarkiainen: Ruotsin itämaa, s. 114–115. Svenska litteratursällskapet i Finland, 2010.
  11. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980–2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 19.1.2018.
  12. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 4.12.2018.
  13. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 4.12.2018.
  14. Kemiönsaari: Terveyspalvelut kemionsaari.fi. Arkistoitu 2.8.2020.
  15. Kemiönsaari: Terveyspalvelut, terveyskeskussairaala kemionsaari.fi. Arkistoitu 26.9.2021.
  16. a b Yhteystiedot – Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  17. Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Arkistoitu 6.9.2021. Viitattu 6.9.2021.
  18. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/turun-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
  19. Genealogia.fi

Aiheesta muualla