Kemin Lappi

Nykymaailmassa Kemin Lappi on aihe, josta on tullut yhä tärkeämpi. Olipa kyse sitten henkilökohtaisesta, ammatillisesta tai sosiaalisesta tasolla, Kemin Lappi on onnistunut herättämään kiinnostuksen monenlaisissa yksilöissä ja organisaatioissa. Sen vaikutus on näkynyt eri aloilla teknologiasta viihteeseen, mukaan lukien terveys ja koulutus. Tässä artikkelissa tutkimme Kemin Lappi:tä perusteellisesti ja analysoimme sen seurauksia, haasteita ja mahdollisia ratkaisuja. Lisäksi tutkimme, miten Kemin Lappi on kehittynyt ajan myötä ja miten se on vaikuttanut nyky-yhteiskuntaan.

Tämä artikkeli käsittelee lapinmaata. Nimitys voi viitata myös Kemin Lapin hallintopitäjään tai Kemin Lapin seurakuntaan.
Lapinmaat ja niiden jakautuminen lapinkyliin. Kemin Lappi keltaisella.

Kemin Lappi oli yksi Ruotsin kuudesta lapinmaasta eli historiallisesta kauppa- ja verotusalueesta Lapissa. Muut lapinmaat olivat Tornion Lappi, Luulajan Lappi, Piitimen Lappi, Uumajan Lappi ja Ångermanlandin Lappi.

Kemin Lappi jakautui yhdeksään lapinkylään: Inari, Kemijärvi, Kemikylä, Kitka, Kittilä, Kuolajärvi, Maanselkä, Sodankylä ja Sompio.[1]

Nykypäivän niin sanotut metsäsaamelaiset perustelevat asemaansa saamelaisina polveutumisella keminsaamelaisista.[1]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ a b Metsäsaamelaiset :: metsäsaamelaiset metsasaamelaiset.fi. 1.8.2023. Viitattu 5.2.2024.

Aiheesta muualla

  • Elo, Tiina & Seppälä, Sirkka-Liisa: Raivaajien ja rakentajien Salla. Sallan kulttuuriympäristöohjelma, s. 42-44.. (Suomen ympäristö 31 / 2012) Ympäristöministeriö ja Lapin ely-keskus, 2012. ISBN 978-952-11-4066-2 Teoksen verkkoversio (pdf) Viitattu 1.11.2019.