Nykymaailmassa Kernos:stä on tullut suuren kiinnostuksen ja keskustelun aihe. Alkuperäistään sen vaikutuksiin nyky-yhteiskuntaan Kernos on ollut eri alojen asiantuntijoiden tutkimuksen ja analyysin kohteena. Sen merkitys ylittää rajat ja kulttuurit, koska sen vaikutus tuntuu kaikilla jokapäiväisen elämän osa-alueilla. Tässä artikkelissa tutkimme Kernos:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä sen nykyiseen kehitykseen. Tarkkaan ja yksityiskohtaisen analyysin avulla pyrimme ymmärtämään paremmin Kernos:n tärkeyttä tämän päivän yhteiskunnassa ja sen ennustetta tulevaisuudessa.
Kernos (m.kreik. κέρνος)[1] on antiikin aikainen keraaminen astia. Se tunnetaan vaasien muotona erityisesti kreikkalaisesta keramiikasta.[2]
Kernos on hyvin vanha tyyppi, joka tunnetaan jo pronssikautisista kykladisesta ja minolaisesta kulttuurista 2000–1000-luvuilta eaa. Se oli käytössä edelleen antiikin aikana. Tuolloin kernos liittyi erityisesti Eleusiin mysteereihin.[2] Vaasityypin nimi on alkuperältään esikreikkalainen, toisin sanoen kreikkalaiset olivat saaneet sen jostakin varhaisemmasta kielestä ja kulttuurista.[3]
Kernoksen tunnusmerkki on se, että sen suun ympärillä on useita pieniä astioita. Perustyypin kernos on muodoltaan avarasuinen ja matala, ja siinä on usein kaksi kädensijaa ja korkea jalka.[2] Kernoksia tehtiin savesta ja kivestä.
Minolaisessa kontekstissa nimitystä kernos on käytetty myös pyöreistä kivilevyistä, joita reunustavat pienet kuopat, ja joita pidetään usein käyttätarkoitukseltaan uskonnollisina. Erästä tällaista on ehdotettu varhaiseksi kompassiksi ja tähtitieteelliseksi laitteeksi.[4]