Kertšin niemimaa

Tämä artikkeli käsittelee Kertšin niemimaa:tä laajasta ja syvällisestä näkökulmasta, ja tavoitteena on tarjota lukijalle täydellinen ja yksityiskohtainen näkemys tästä aiheesta. Kertšin niemimaa:n merkitys nyky-yhteiskunnassa on kiistaton, joten sen merkitykseen, alkuperään, kehitykseen ja vaikutuksiin on syytä tutustua. Kattavan ja tarkan analyysin avulla pyritään valaisemaan Kertšin niemimaa:n ympärillä olevia eri näkökohtia tarjoamalla olennaista ja päivitettyä tietoa, jonka avulla voimme ymmärtää sen merkityksen nykyään. Samoin tutkitaan erilaisia ​​asiantuntijoiden näkökulmia ja mielipiteitä aiheesta keskustelun rikastamiseksi ja monimuotoisen ja rikastuttavan näkemyksen tarjoamiseksi Kertšin niemimaa:stä.

Kertšin niemimaa (tummempi) Krimin niemimaan itäosassa. Äärimmäisenä oikealla oleva vaaleansininen alue on Kertšin kaupunki.

Kertšin niemimaa (ukr. Керченський півострів, Kertšenski pivostriv, ven. Керченский полуостров, Kertšenski poluostrov, krimintat. Keriç yarımadası) on Krimin niemimaan itäisin osa. Niemimaan itäpuolelle jää kapea Kertšinsalmi. Etelästä niemimaata rajaa Mustameri, ja pohjoisesta Asovanmeri.[1][2] Niemimaan pinta-ala on 3 000 neliökilometriä, eikä siellä ole jokia.[1] Niemimaan tyveltä luoteeseen työntyy 110 km pitkä Arabatinkynnäs, joka erottaa Asovanmeren soisesta Sivašmerestä.[2]

Antiikin kreikkalaisen kaupungin Panticapaeumin jäänteitä Kertšin niemimaalla.
Kertšin niemimaa ja sitä vastassa Tamanin niemimaa Asovanmeren eteläreunalla

Kertšin niemimaan kärjessä sijaitsee sen tärkein keskus Kertšin kaupunki,[1][2] jonka kreikkalaiset perustivat 700-luvulla eaa. Rannikolla on raunioita muinaisesta Bosforin kuningaskunnasta.

Kertšin niemimaa on pääosin aromaata.[1][3] Sopivan maa-aineksen puute on vähentänyt aron maatalouskäyttöä.[3] Niemimaalla on rikas Kertšin rautamalmiesiintymä kaivoksineen. Alueen pohjoisosassa esiintyy muun muassa kalsiittia ja hiekkakiveä sekä suolajärviä, joiden suolaa kerätään.[1] Seudulla on useita mutatulivuoria.[1][4][3] Nämä ovat yhdessä mineraalilähteiden ohella edistäneet seudun kylpyläturismia.[3]

Venäjä avasi miehittämäänsä Krimiin johtavan 19 kilometriä pitkän Kertšinsalmen sillan vuonna 2018. Huokoisen ja liikkuvan savimaan päälle rakennettu silta johtaa Kertšin niemimaalta Venäjän Krasnodarin aluepiiriin.[3][5]

Lähteet

  1. ↑ a b c d e f Kerch Peninsula Internet Encyclopedia of Ukraine, encyclopediaofukraine.com. Viitattu 2.7.2022. (englanniksi)
  2. ↑ a b c Atlas avtomobilnyh dorog. Rossija, sopredelnyje gosudarstva, Zapadnaja Jevropa, Azija, s. 203. PKO Kartografija, 2014. ISBN 978-985-549-711-1 (venäjäksi)
  3. ↑ a b c d e Crimea, republic, Ukraine Encyclopaedia Britannica, britannica.com. Viitattu 2.7.2022. (englanniksi)
  4. ↑ Mud Volcanoes - village Bondarenkovo Discover Ukraine, discover-ukraine.info. Viitattu 2.7.2022. (englanniksi)
  5. ↑ Outi Salovaara: Putin halusi ja sai kohutun Kertšinsalmen sillan, mutta kuinka pitkäksi aikaa? Mahtipontisen rakennelman odotetaan romahtavan, sillä se rakennettiin huokoisen ja liikkuvan savipohjan päälle Seura, seura.fi. 27.2.2019. Viitattu 2.7.2022. (englanniksi)