Keski-Kaspian diktatuuri
Tämän päivän artikkelissa aiomme puhua Keski-Kaspian diktatuuri:stä, aiheesta, joka on noussut erittäin tärkeäksi viime vuosina. Keski-Kaspian diktatuuri on aihe, joka on herättänyt keskustelua ja kiistoja eri aloilla poliittisesta sfääristä sosiaaliseen ja kulttuuriseen. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja Keski-Kaspian diktatuuri:een analysoimalla sen vaikutusta nykyiseen yhteiskuntaan ja sen merkitystä historiallisessa kontekstissa. Lisäksi keskustelemme Keski-Kaspian diktatuuri:n vaikutuksista jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin sekä sen vaikutuksesta päätöksentekoon yksilö- ja kollektiivisella tasolla. Toivomme, että tämä artikkeli tarjoaa kattavan ja rikastuttavan näkemyksen Keski-Kaspian diktatuuri:stä ja kutsuu pohtimaan ja keskustelemaan aiheesta, joka on erittäin tärkeä nykyään.
| Keski-Kaspian diktatuuri |
|||
|---|---|---|---|
1918–1918 |
|||
|
|||
|
|||
| Valtiomuoto | Diktatuuri | ||
| Pääkaupunki | Baku | ||
| Kielet | Venäjä, Azeri | ||
| Edeltäjä(t) | Bakun kommuuni | ||
| Seuraaja(t) |
Azerbaidžanin sosialistinen neuvostotasavalta Transkaukasian sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta |
||
Keski-Kaspian diktatuuri oli lyhytaikainen Neuvostoliiton vastainen hallitus, joka perustettiin Bakun kaupungissa ensimmäisen maailmansodan aikana. Se korvasi Bakun kommuunin verettömässä vallankaappauksessa 26 heinäkuuta 1918. 15 syyskuuta 1918 Osmanien valtakunta ja Azerbaidžanin demokraattinen tasavalta valtasivat Bakun ja hallitus lakkasi olemasta.
