Tänään puhumme Keskilännen kehitysalue:sta. Tämä on aihe, joka on herättänyt suurta kiinnostusta viime aikoina ja jolla on epäilemättä merkittävä vaikutus elämäämme. Keskilännen kehitysalue on jotain, johon voimme kaikki samaistua tavalla tai toisella, koska se on läsnä jokapäiväisen elämämme eri puolilla. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Keskilännen kehitysalue:n eri näkökohtia, analysoimme sen merkitystä, vaikutusta yhteiskuntaan ja sen vaikutusta jokapäiväiseen elämäämme. Lisäksi käsittelemme joitain asiantuntijoiden näkökulmia ja mielipiteitä aiheesta, jotta voimme tarjota täydellisemmän ja tietoisemman kuvan Keskilännen kehitysalue:stä. Valmistaudu lähtemään kiehtovalle löytömatkalle!
Keskilännen kehitysalue मध्य पश्चिमाञ्चल विकास क्षेत्र, Madhya Pashchimanchal |
|
---|---|
![]() Keskilännen kehitysalueen sijainti Nepalissa. |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio |
![]() |
Nepalin vyöhykkeet | Karnali, Bheri ja Rapti |
Nepalin piirikunnat | 15 piirikuntaa |
Hallinto | |
– hallinnollinen keskus | Birendranagar |
Pinta-ala | 42 378 km² |
Väkiluku (2011) | 3 546 682 |
Lyhenteet | |
– ISO 3166 | NP-2 |
Keskilännen kehitysalue (nepaliksi मध्य पश्चिमाञ्चल विकास क्षेत्र, Madhya Pashchimanchal) on yksi Nepalin viidestä kehitysalueesta.[1][2] Se rajautuu pohjoisessa Kiinan Tiibetin autonomiseen alueeseen. Idässä naapurina on Nepalin Läntinen kehitysalue, etelässä Intian Uttar Pradeshin osavaltio ja lännessä Nepalin Kaukolännen kehitysalue.
Keskilännen kehitysalueen pinta-ala on 42 378 neliökilometriä ja väkiluku 3,55 miljoonaa (2011).[1] Alueen hallinnollinen keskus on Birendranagar.
Kehitysalue jakautuu varten 15:een paikallishallinnolliseen piirikuntaan, jotka voidaan luonnonolojensa ja kasvillisuuden perusteella ryhmitellä kolmeen ekologiseen vyöhykkeeseen (etelästä pohjoiseen):[1][2]
Aluehallintoa varten keskilännen kehitysalueen piirikunnat voidaan ryhmitellä kolmeen vyöhykkeeseen: